Jämäilyä

Jämälankavaraston tuhoamisprojekti loppuu tänään ja mitä sain aikaan, en niin yhtään mitään. Ennen kuin projekti alkoi, kaivoin jämälankalaatikon esille ja löysin keskeneräisen jämälanka työn. Neuloin pari kerrosta ja jätin sen edelleen keskeneräiseksi (dominoneuleena ohuesta puuvillasta pieni peitto/siivousliina 2 mm puikoilla, ei oikein edisty). Sitten aloitin viikko sitten matkaneuleeksi kämmekkäitä, jälleen ohuesta langasta. Puikot tällä kertaa 2,5 mm. En ole saanut ensimmäistäkään kämmekästä vielä valmiiksi. Aloitin myös virkkaamaan amppelia kukkaruukulle, koska jämälangoista löytyi sopiva keltaisen sävy. Noh, lanka ei riittänyt kuin puoleen väliin ja koska lanka on jotain todella vanhaa jämää ja itse värjättyä, sitä ei ees saa lisää. Menee purkuun ja pitää ostaa uutta sopivan väristä lankaa amppelia varten.Ihme kyllä, jotain tuli valmiiksi, mutta tämäkin on oikeastaan huijausta, koska nämä kämmekkäät aloitin jo joskus vuoden vaihteessa. Lanka loppui kesken ja toisesta puuttui ihan pari senttiä. Löysin lankaa lisää vasta vähän aikaa sitten ja neuloin nämä loppuun. Lanka on Garnstudion alpakkaa ja sitä meni ehkä 20g. Nyt ei tietenkään enää ole tarvetta ranteen lämmittimille, tammikuussa olisi ollut. Reunassa ja selkäpuolella on pitsineuletta, kämmenpuoli on ihan sileää. Peukalokiilan kanssa kämmekkäät ovat juuri sopivat minun käteeni. Pitsineule nostaa selkäpuolen vähän kämmenpuolta ylemmäs ja kämmenpuolelle jää enemmän tilaa sotkea käsiä. Minun piti tehdä näihin ohje, mutta olinpa hyvin unohtanut tammikuun jälkeen, miten nämä on tehty. Piti alkuun muistella pitsimallikin uudestaan. Taitaa siis jäädä ohjeen kirjoittamatta, kun en ole mitään muistiinpanoja tehnyt.

Viikonloppuna näkyi tälläinenkin ihme. Ihan oikea sammakko hyppi takapihalla ja meni sitten kököttämään takapihalle olevalle lumelle. Kävin nostamassa sen aurinkoon ja siitä se oli sitten hävinnyt. Nyt lumi on jo sulanut takapihalta ja huomenna pääsee taas laittamaan pihaa ja kukkapenkkejä.

Taas kukkia

Kävin eilen Plantagenissa katselemassa ja silmiin sattui tämä huonekalla. Pitää opetella hoitamaan tätäkin ja katsoa saanko tämän ensi vuonnakin kukkimaan.

Sitten maalasin taas ruukkuja. Kohta minulla ei ole enää yhtään valkoista kukkaruukkua. :) Kallan vaihdan pienempään näistä ja isompaan tulee joskus joku muu kasvi. Isompaan ruukkuun voisin kokeilla decoupagea, jos löydän jostain sopivan värisiä ja kivoja lautasliinoja. Jos en löydä, niin sabluunamaalaus on myös yksi vaihtoehto.Nyt kun on oma talo ja oma piha, niin iso osa vapaa-ajasta menee pihan ja kodin laittamiseen. Tämä tarkoittaa vähemmän aikaa käsitöille, vaikka kodin laittamiseen pystyykin yhdistämään oman käden jälkeä. Blogin lukijat, haluatteko lukea ja nähdä välillä myös puutarhajuttuja ja muita harrastuksia vai vain ja ainoastaan käsitöihin liittyviä asioita? Mietin toisen blogin perustamistakin, mutta luulenpa, etten saa aikaiseksi päivittää kahta blogia. Pelkkään käsityöhön keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että päivitystahti hidastuu, kuten on jo käynytkin. Puutarha-aiheita on lähinnä kesällä, vaikka onhan minulla huonekasvejakin, mutta tuskin niissä talvella riittää niin paljon ihmeteltävää. Toinen satunnainen harrastus on ruuanlaitto, mutta enpä ole ennenkään saanut mitään ruoka-aiheista blogattua, joten en ehkä jatkossakaan saa (ellen sitten tee jotain tosi hienoa ;)). Kertokaa mielipiteenne, mitkä asiat kiinnostavat. Vastaajien kesken arvon käsityöaiheisen palkinnon, joka on hyvin todennäköisesti sukkalankaa (voittajan mieltymyksen mukaan, saatan löytää varastosta jotain muutakin). Vastausaika päättyy viikon kuluttua 4.5. klo 14.

Sisustusta ja matkustelua

Minun piti jo viikonloppuna blogata uusimmat sisustusjutut, mutta unohdin. Maalasin ihan tavallasia altakastelevia kukkaruukkuja kivimaalilla, jotta ruukut sopivat paremmin sisustukseen. Näistä tuli ihan hauskoja. Maalipurkki oli ilmeisesti vähän vuotanut ja oli vajaa, joten sain sen kaupassa vähän halvemmalla ja se riitti juuri näihin kahteen ruukkuun (ja kun se oli ainut tätä väriä kaupassa ja tietysti maalaamaan piti päästä heti). Ruukut on maalattu kahteen kertaan. Ensimmäinen värikerros ei peittänyt tarpeeksi.

Viime viikonloppuna saatiin taas hieman lisää huonekalujakin. Kukilla on nyt oma taso ikkunan alla. Pitää vielä vaihtaa vasemmassa reunassa oleville kukille ruukut ja istuttaa kupissa oleva enkelinsiipi, kunhan sen juuret ovat tarpeeksi pitkät. Taso näyttää vielä paljaalta ja suunnittelin jo neulovani siihenkin liinan, samaan tyyliin kuin pöytäliina.

Kevättakista oli irronnut pari nappia, joten ompelin siihen kokonaan uudet napit. Napit löytyivät varastosta, massailin nämä joskus viime vuonna.

Työ vei tällä kertaa Tukholmaan. Ehdin jopa käydä lankakaupassa, koska lentoja joutui odottamaan, niin sama sitten odottaa Tukholmassa. Garnverket löytyi helposti. Kauppa on Kungsholmenissa kävelymatkan päässä keskusasemalta. Lentokoneelta pääsee asemalle tosi kätevästi ja nopeasti junalla. Mutta takaisin lankakauppaan. Maksu Visalla onnistuu. Hintataso ei ollut mitenkään erityisen halpa, samaa tasoa kuin Suomessakin. Kaupassa oli Garnstudion, Rowanin, RYC:n, Colinetten ja Plassardin lankoja (saattoi olla vielä jotain muutakin). Lisäksi kaupassa oli Gotlannin villaa, samantyylistä kuin vironvilla. Ihailin aluksi silkkejä ja pellavia, mutta koska ne eivät olleet erityisen halpoja, päädyin ostamaan punaista RYC:n Cashsoft DK:ta. Kauppa oli minusta viihtyisän oloinen, myyjä istui pöydän ääressä neulomassa, kun astuin sisään.Ravelry-kutsukun saapui, kun olin reissussa. Minut löytää sieltä nimellä MarjaV (jos nyt ehtisi jossain vaiheessa siihenkin perehtyä).

Sisustus jatkuu

Aiemmin ristipistoiltu pieni ruusukuva sai samanlaiset kehykset kuin ruusukortitkin. Tämä on kooltaan pienempi ja miehen mielestä se ei sopinut vessaan muiden ruusutaulujen seuraan. Laitoin tämän sitten eteisen seinälle, mutta tässä se näyttää kovin yksinäiseltä. Pitää etsiä lisää sopivia kuvia seinälle. Tosin vihreä paperi kehyksissä on jo ihan lopussa, joten joudun varmaan tekemään vielä uudet kehykset.Tässä on sitten seuraava sisustusprojekti:

Sisustusta

Sain tammikuussa äidiltä kortin. Koska pidän ruusuista, päätin tuunata kortista pieniä tauluja vessan seinälle. Ongelmaksi osoittautui kuvien kehystäminen. Pieniä neliön mallisia kehyksiä oli lähes mahdoton löytää, varsinkaan kun en halunnut maksaa niistä paljoa. Päädyin tekemään kehykset itse. Ensin ajattelin massailla jotain sopivaa kehyksiksi, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi. Eilen sitten innostuin tutkimaan paperi- ja kartonkivarastoa, jos löytyisi jotain sopivaa. Kehykset on tehty kartongista ja vihreästä paperikassista. Koska yksivärinen paperi oli tylsä, leimasin kehyksiin raitoja. Kova paperi oli vähän ryppyistä ja kehyksistä tuli vanhahtavan oloiset. Väri sopii hyvin kortteihin ja pieneen vessaamme.

Lace ribbon on nyt pingoitettu. Huivista tuli juuri sopivan mittainen. Toisesta kerästä voisi tehdä huivin pariksi sormikkaat tai lapaset.

Lace ribbon

Sain viime kuussa s#nyltä lahjaksi Malabrigon pitsilankaa. Lanka tuntui käteen heti ihan kaulaliinalta, vaikka värin epäilin olevan ehkä hieman liian tummaa minulle. Knittyn Lace ribbon malli ei heti sellaisenaan säväyttänyt, mutta kun näin Pura lanan version, malli kolahti. Neule valmistui reilussa viikossa ja lankaa kului vain yksi 50 g kerä. Neuloin kerän ihan loppuun. Huiville tuli pituutta noin 170 cm ja leveyttä noin 20 cm. Malli toimii hyvin myös pätkävärjättyyn lankaan. Malabrigon väri on hyvä, pätkävärjäys on hillitty ja pinta on elävää. Kuvassa oleva mytty on vielä pingoittamatta, mutta nyt huivi on kuivumassa maton päällä pingoitettuna.

Sisustuskin etenee pikkuhiljaa. Tänään kävimme miehen kanssa ostoksilla. Ensi viikolla saamme toivottavasti lipaston ja olohuoneeseen tason ikkunan alle kukkia varten (ja kai siihen muutakin tavaraa tulee). Olen jo pitkään haaveillut orkideasta ja nyt ostin vihdoin itselleni sellaisenkin. Pitsisen pellavaisen pöytäliina myötä aloin haaveilla pellavaisista verhoista. Jos vaikka saisi neulottua muutaman paneeliverhon (ei kyllä ole vielä oikeanväristä lankaakaan, mutta ehtiihän sitä hankkia). Toinen omituinen mielihalu on neuloa ja huovuttaa matto. En tiedä, miten hyvin sellainen käytännössä toimii, pitää varmaankin kokeilla.

Lunta ja lankaa

S#ny lahjoi minua tänään langalla. Sain 100g Malabrigon Baby merino woolia. Lanka on todella pehmeää. En vielä tiedä, mitä siitä tulee. Ehkäpä huivi, kuten s#ny ehdottikin.

Paketti piristi lumista päivää. Tältä meillä näytti tänään lumitöiden jälkeen keittiön terassilta katsottuna.Tässä on etupiha ja ulko-oven edusta. Talvi on ollut luminen siitä huolimatta, että välillä osa lumesta on sulanut. Lumikinokset räystäiden alla yltävät ikkunoiden tasalle ja vähän korkeammallekin.

Postilaatikkokin on melkein hautautunut lumikinoksiin.

Pitsihuivihaaveita

Löysin alennusmyynnistä itselleni täydellisen istuvan juhlamekon. Mitä neuloja tekee tämän jälkeen? Menee kotiin ja kokeilee mekon kanssa kaikki pitsihuivit läpi.

Tämä vaaleanpunainen Mediterranean lace -huivi oli aika kiva. Osa huiveista ei sopinut mekon kanssa ollenkaan ja osa oli vähän sinne päin. Kyllä tämä mekko tarvitsee ihan oman asustehuivinsa. Seuraavaksi menen tutkimaan lankavarastoa.

Lankavarastosta löytyi joitain mekkoon sopivia pitsihuivilankoja. Musta sopisi hyvin punaisen kanssa, mutta en pidä mustaa ollenkaan. (Jostain syystä lankavarastosta silti löytyi mustaa lankaa. Tosin vain vähän, ei siitä huiviin riittäisikään.) Todennäköisin vaihtoehto on luonnonvalkoinen Grinascon Merinosilk, jota minulla on 200 g.

Wetterhoffin kimppatilauksen yhteydessä tilasin myös värikarttoja. Mekkoon sopivan värin voi etsiä värikartasta, jos lankavarastossa olevat eivät tunnu sopivilta. Ehkäpä joku harmaa pellavalanka voisi toimia punaisen parina.

Sitten seuraavaksi ohjelmassa on sopivan mallin etsiminen. Selasin jo pitsihuivikirjani pariin kertaan läpi ja tämä Alpine knit scarf (kirjasta Victorian Lace Today) on yksi suosikkiehdokkaista.

Tunnistaako pitsihuivimaanikon siitä, että uusi mekko tarvitsee parikseen aina uuden pitsihuivin vaikka kaapissa olisi jo monta huivia? Luulenpa, että kohta on puikoilla taas uusi pitsihuivi, ehkä luonnonvalkoinen.

Takaisin alkuun

Kun aloitin himoneulojan uraani, tykkäsin paksuista langoista. Niistä sai valmista nopeasti ja helposti. Sittemmin siirryin pikkuhiljaa entistä ohuempiin ja ohuempiin lankoihin. Samalla tapahtui siirtyminen vaativampiin ja monimutkaisempiin neuleohjeisiin. Jossain vaiheessa aloin myös suunnittelemaan neuleita ihan itse omasta päästä.Nyt olen päätynyt takaisin alkuun. Neuleplääh vaivaa, eikä pitkään aikaan ole valmistunut juuri mitään. Olen kyllä neulonut, mutta aika vähän. Yllättäen vanhasta Teddy-takista on tullut kotona lempineuleeni. Paksuista langoista tehdyt neuleet ovat yleensä minulle liian kuumia ja ennen kahdella Teddy-neuleellani oli käyttöä vain pari kertaa vuodessa, kun olin flunssassa tai muuten viluissani. Uudessa talossa on viileämpää ja paksu, pitkä, lämmin ja pehmeä takki on mukava päällä. Oikeasti haluaisin neuloa jotain ihanaa ja kaunista alpakasta, koska se on yksinkertaisenakin tosi lämmintä (ja alpakkaahan olen hamstrannut jo monen paidallisen verran). Ahdistaa vaan jo valmiiksi ajatus nysväämisestä ja siitä, ettei neule valmistu hetkessä. Nyt tarvitsen jotain täysin aivotonta ja nopeaa neulottavaa.

Ajoin tänään työmatkalla Korian ohi ja siellä oli sopivasti Teddyä alennuksessa kolmea väriä. Pussilankojakin katselin, mutta oli vain liian tummia värejä minulle. Päädyin turkoosiin, koska se oli alennuksessa ja jos se piristäisi. Vaaleanpunaistakin mietin, mutta kaksi muuta Teddy-neulettani ovat kirkkaanpunaisia, joten vaihtelu virkistää.

Nyt minulla on 1 kg turkoosia Teddyä, josta aion tehdä takin korkealla kauluksella. Malli on vielä hakusessa, oma pää ei nyt oikein toimi. Oikeastaan ongelma on se, että oma pää ei suostu suunnittelemaan mitään helppoa ja nopeaa vaan kaikessa pitäisi olla joku juttu. Juuri nyt haluaisin jotain helppoa ja nopeaa enkä säätämistä. Silti varmaan joudun suunnittelemaan itse, jos ei mieleistä mallia löydy. Täytyy vaan yrittää tehdä tarpeeksi yksinkertaista tällä kertaa.

Langanhamstrausta

Olen taas hamstrannut lankaa ihan urakalla. Paikallisessa lankakaupassa sanoivat, että Grinascon merinosilkin maahantuonti loppuu ja ainakaan kaupassa ei ollut enää jäljellä kuin muutama vyyhti. Tiedä sitten, lopettaako Tekstiiliteollisuus maahantuonnin ja korvaa langan jollain muulla vai mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Hamstrasin kuitenkin viimeisen vyyhdin vaaleanpunaista. Samaa sävyä, jota varastossa jo valmiiksi on. Lankakauppa myy vielä Garnstudion alpakkavarastoaan pois, joten hamstrasin sitäkin pari kerää, kun löytyi sopiva punainen. Nämä ostokset tein jo viikko sitten ja lankavarasto kasvoi 200g.

Sitten teimme kimppatilauksen Wetterhoffille parin muun neulojan kanssa. Tilasin Sivillaa ja Silviaa, vaaleanpunaisena, vaaleansinisenä ja kirkkaanpunaisena. Lankaa on nyt noin kolmeen paitaan ja pariin pitsihuiviin. Osa langoista tulee jälkitoimituksena. Tällä kertaa varasto karttui 800g.Olen jotain neulonutkin, ihme kyllä. Neuloin aiemmin jo yhden tälläisen. Ilmeisesti oli hyvin toimiva malli, koska minulta tilattiin isompi samanlainen hattu vanhan käydessä pieneksi. Ohje on Helloyarnin Top down bonnet ja lanka Garnstudion alpakka. Tähän meni lankaa noin puolikas kerä eli 25 g. Langanpätkät pitää vielä päätellä.Helmikuussa lankavarastoon on tullut melkoinen määrä lankaa lisää. Luulin, että välttyisin hamstraamiselta sillä, että en osallistu lankahamstereihin. Hamstraamisen määrä taitaa olla vakio, olisin varmaan saman määrän hamstrannut lankahamstereista huolimatta joskus muulloin.