29.11.09

Lankaa ja joulukortteja

Marraskuu on mennyt nopeasti. Onneksi, sillä se ei pimeytensä ja synkkyytensä takia kuulu suosikkikuukausiini. Olin pari kertaa työmatkalla ja kävin molemmilla kerroilla Sinellissä. Ensimmäisellä kerralla olin etsimässä joulukorttitarvikkeita ja sellaisia löysinkin. Toisella kerralla ostin vain vähän lisää kartonkeja ja papereita. Joulukortteja varten ostin joululeimasinpaketin, vihreitä korttipohjia ja kuoria, vihreää ja punaista leimasinmustetta ja kultaista ja vaaleaa paperia. Kortti-innostus iski heti, testasin musteet ja leimasimet jo hotellissa ja askartelin kortit heti kotiin päästyäni. Tällaisia niistä sitten tuli. Olen nyt mukana kahdessa jouluvaihdossa. Tilasin niihin lankaa Littleknitsiltä, koska dollari on niin halpa ja löysin sieltä vaihtopareille sopivia lankoja (halvalla toki, niin pakettiin saa muutakin kivaa). Vaikeampaa oli päättää, mitä ostan itselleni (koska samoilla postikuluilla pitää itsellekin jotain kivaa saada). Sitten iskin silmäni violetti-turkoosi-pinkkeihin Malabrigoihin ja ostin lankaa sekä Worstedina (100 g => pipo ja lapaset) että Lacena (100 g => huivi). Näistä siis on tarkoitus tehdä itselle talviasusteet. Sitten joskus, kunhan saan ensin joululahjat ja muut neulottua alta pois.Koska lankavarastoni pullistelee eivätkä langat mahdu enää entisiin säilytyspaikkoihinsa ja ostan vaan lisää enkä ehdi neuloa, päätin olla vuoden ostamatta lankaa aloittaen nyt joulukuusta. Tällä neulomisvauhdilla lankavarastoni riittää noin 6-7 vuodeksi, joten oikeasti ei ole mitään pelkoa langan loppumisesta.
Vuoden lankalakkoilua silmällä pitäen ostin tietenkin lisää lankaa. Tilasin Titityystä Himoneulojan lankapaketin ja toivoin villalankoja ja villasekoitteita. (Oikeasti kyllä tein lankainventaarion ja totesin, että minulla on suhteessa vähän villalankoja ja jos haluan ensi vuonnakin osallistua johonkin vaihtoon tai neulon lahjoja ihmisille, joilla on erilainen värimaku kuin minulla, en välttämättä löydä varastostani mitään sopivaa.) Nyt on sitten kilo lisää lankaa. Vasemmalla yläkulmassa on Schoppelwollen Reggae printiä, sen alla punaista Rowanin Felted tweed arania, vieressä oranssia Rowanin Felted tweediä, keskellä vaaleaa turkoosia BC Garnin Shetlandsuldia, oikealla harmaata Lucca finoa (väri on jännä meleerattu), alareunassa vasemmalla mustaa Rowanin Silky tweediä, vaaleanpunaista Arwettaa ja Shoppelwollen Fingerwollea (oikeassa reunassa myös yksi pallo samaa lankaa eri värisenä).
Schoppelwollen Fingerwollet ovat merinohahtuvaa, mutta ihan erilaista kuin suomalainen tai virolainen kiekkohahtuva. Kuitu on pitkää ja säikeet paksuja, minusta tämä muistuttaa enemmän villatopsia, mutta tässä on jonkinlainen säie. Vyyhdit tai kerät olivat kaksisäikeisiä, mutta minä jaoin ne heti kahtia, koska värit eivät osuneet kohdakkain (liukuvärjäys ja kaksi eri väristä säiettä oli vierekkäin), siksi ne ovat nyt palloja. Kehräyshimo heräsi välittömästi kun avasin nämä paketista. Ensimmäistä palloa olen jo suunnilleen puolet kehrännyt. Koska minulla on vain värttinä, kehräys on tosi hidasta, mutta aion kuitenkin kehrätä tämän kaiken ja katsoa mitä siitä tulee. Yllätyin siitä, että ainakin minusta tämä merinokuitu on ollut tosi helppoa kehrättävää, koska monet ovat sanoneet, että se on liukasta. Saa nyt nähdä millaista lankaa tulee, mutta tykkään kyllä tosi paljon kuidun tunnusta, pehmeää ja pitkää, siis tosi ihanaa (hehkutinko jo tarpeeksi?). Koska hahtuvassa on valmiiksi liukuvärjäys, siitä tulee luultavasti noromaisen väriä vaihtavaa, paitsi kun kertaan kaksi säiettä yhteen, niin ehkä lopputulos on jotain sarekmaista. Sinänsä jännä, koska olin neuleretriitissä värttinäkehräyskurssilla enkä ihan niin kovasti kuitenkaan innostunut kehräyksestä. Vasta nyt tämän kuidun myötä heräsi ihan hillitön himo tehdä itse lankaa.
Samassa paketissa sain myös sukkaklubilankani, Bremontin Camino alpacan. Ensituntuma on ihanan pehmeä, mutta kuitenkin perussukkalankamainen (ei siis liian pehmeä). Tämä lanka halusi heti miehen neuleeksi, luultavasti siis teen miehelle tästä luksuslankasukat. Tiina kirjoitti saatekirjeeseen, että sukkaklubilaiset ovat nyt testiryhmää langan käyttäytymisen suhteen ja jos lanka toimii hyvin (kestää pesua ja käyttöä), niin se voisi päätyä kaupan valikoimaan. Ainakin näin ensi tuntuman perusteella ostaisin tätä mielelläni lisää.

1.11.09

Vaihtojuttuja

Lokakuun neulontasaldo on aika heikko. Alkukuusta olin sairaana (ja neuloinkin paljon, mutta ei mitään valmista vieläkään) ja loppukuusta en ole saanut paljoa aikaiseksi. Työkaveri sai tyttövauvan kolmisen viikkoa sitten. Neuloin sukat, lapaset ja pipon vanhoista merinovillaisista Wool-jämistä. Sain kaikki vaaleanpunaiset jämät kulutettua ja pipoon piti tehdä nauhat pinkillä. Lankaa kului arviolta noin 50 g.
Osallistuin tänä syksynä #neulonta-kanavan irkkivaihtoon. Sain paketit Kristeliltä. Aiemmin sain jo tulppaanin ja narsissin sipuleita, sitten sain kirjan (jota en ole aiemmin blogannut). Kirja on Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä. Se minulla on jo ja olen tykännyt kirjasta tosi paljon, vaikka en vielä olekaan mitään värjäillyt. Toisen kirjan varmaankin lahjoitan tai myyn eteenpäin (ehkä seuraavassa vaihdossa).Nyt tuli viimeinen paketti punaisessa ruusukuoressa. Sieltä paljastui lankaa (ihanaa turkoosia Jaipur silk finoa, jota minulla on jo yksi vyyhti, nyt saan kunnon pitsiteltan), pieni pullo rommia ja punaiset sukat, koko on juuri sopiva. Koska sukat ovat prototyyppi tulevaan kirjaan, varret ovat piilossa. Tykkäsin kaikesta tosi paljon, ihan minun näköisiä juttuja.En taaskaan muistanut kuvata omaa pakettiani (en yleensä koskaan muista). Itse lähetin paketin Kramoxille ja siellä oli itsevärjättyä lankaa (vihreäsävyistä alpakkaa), helmiä ja pieni virkkuukoukku, heijastin, virkattu helmihuivi, jota en ole kertaakaan käyttänyt, (jospa se nyt pääsi parempaan kotiin) ja tietenkin suklaata.

Olen jo ilmoittautunut kahteen seuraavaan vaihtoon, jouluvaihtoon sekä Ravelryssä että #neulonta-kanavan jouluvaihtoon. Käsityöaiheiset joululahjat ovat kivoja, siksi uskalsin lähteä yhtä aikaa kahteen vaihtoon (yleensä mieluiten osallistun vain yhteen kerrallaan, ettei tule liikaa muistamista).