Aikaansaatua

Olo on varsin aikaansaava, kun alkaa listaamaan, mitä kaikkea on tullutkaan tehtyä ihan valmiiksi asti (keskeneräisistä puhumattakaan). Neuloin pitkästä aikaa itselleni jotain. Miehen siskon häät olivat tammikuun alussa ja kaapista onneksi löytyi mahankin kanssa sopiva mekko, mutta uusi huivi piti saada. Mallin tuli olla riittävän helppo ja nopeasti toteutettava, jotta huivi olisi edes teoriassa mahdollista saada valmiiksi määräajassa. Varastosta löytyi useita eri sävyisiä turkooseja lankoja, joista lopulta päädyin kuitenkin ehkä tylsästikin yksiväriseen turkoosiin Blend bamboohon, joka oli mekon väreihin kaikista sopivin ja myöskin vaihtoehdoista paksuin lanka (neuloo nopeasti ja tulee isompi huivi, lämpimämpikin). Malliksi valitsin parista vaihtoehdosta Cascatan, joka olikin riittävän helppo ja nopea neuloa ja silti tosi kiva malli (mietin jopa toisen tekemistä, harvinaista minulta). Huiviin olisin kaivannut vähän lisää pituutta selkään ja ehkä siitä tuli kuitenkin hieman liian leveä, mutta muuten kyllä erittäin onnistunut ja oli häissä riittävän lämmin ja peittävä noista pienistä puutteista huolimatta (myös huivineulan puutteesta huolimatta, sellaista en ehtinyt tehdä). Huivi myös valmistui hyvissä ajoin, sain sen uudenvuodenaattona pääteltyä ja helmet ompelin tammikuun aikana.

Lähikuva helmistä, helmet ovat Preciosa-kristalleja Villihelmestä, Swarowskeja en raaskinut ostaa, olisivat olleet melkein tuplahintaisia (ostin samalla vähän muitakin helmiä, joille on usein käyttöä).

Tein myös kaulakorun ja korvakorut samoista helmistä, nämäkin ovat malliltaan helppoa ja nopeaa eli koruvaijeriin helmien pujotus, solmusuojat puristehelmiin kiinni ja lukon kiinnitys. Korvakorut myös samaan tyyliin, tosin niissä lankana käytin siimaa, koska kristallien reunat olivat aika teräviä ja tavallinen helmityölanka meni jo kerran toisesta poikki ja piti tehdä uusiksi.

Ompelupuolellakin on tapahtunut. A sai myös kylpytakin ja tästä tuli tosi kiva. Malli Ottobrestä ja koko 92cm. Pidensin hihoja ja helmaa, jotta menisi pidempään, mutta helma on silti minusta vähän turhan lyhyt ja hihoissa olisi normaali pituus kuitenkin riittänyt. Pitää tehdä seuraavaan kokoon sitten uudet muutokset, jos sen nyt ehdin ommella kevään aikana. Harmaa bambufrotee Myllymuksuilta ja kivikuvioinen puuvillakangas varastosta. Tarran tilalle etukappaleiden reunaan laitoin nepparin (helpompi ja nopeampi) ja taskut ja vuorin jätin mallista kokonaan pois (helpompaa ja nopeampaa myös). Tämän leikkasin ja ompelin yhdessä illassa, kun mies oli pojan kanssa kylässä ja oikaisin kaikessa, missä vaan pystyin, jotta ehtisin saada takin valmiiksi.

Koska minun piti tuo harmaa frotee tilata Myllymuksuilta erikseen (miehen kylpytakista ei jäänyt jämiksi pieniä tilkkuja isompia palasia), niin tilasinpa samalla muutakin, kun kaupassa sattui olemaan myös ale sopivasti. Vasemmalta ylhäältä alkaen 2-laatuinen vuorineulos, turkoosi huovutettu villafleece (haaveilen ompelevani itselleni takin, ehkä joskus), punaista tencel-trikoota (aivan ihanaa, ei mene käytössä miksikään), skootteri-trikoota ja alareunassa vasemmalta alkaen kuivaliinaneulosta, kuviollista PUL-kangasta ja babyfleeceä kestovaippojen ompelua varten (tarvitaan muutama pieni ja kun A on sen verran hoikka poika, niin pitää varmaan tuunata oma malli, jotta saa sopivan). Laitoin jo itselleni ostokiellon ennen kuin olen ommellut varastosta kankaita pois.

Olen myös saanut valmiiksi parit housut, A:lle (98cm) ja vauvalle (62cm) samanlaiset kesäksi ja A:lle nuo tietty mahtuvat pidempäänkin ja A:lle 92cm nyt käytettäväksi, kun perus-collegehousuja käytetään selvästi eniten. Taaskin helppoa ja nopeaa, näitä on tosi helppo ja nopea ommella saumurilla. Vauva saa tyytyä siihen, että kankaat on valittu isoveljen mukaan ja jämistä ommellaan vauvalle, eipä se pieni vielä vaatteistaan ymmärrä. Muitakin kankaita olen saanut leikattua ja ommeltua, mutta en ihan vielä valmiiksi asti. Nukkuminen on tosin jäänyt vähemmälle, kun on kova polte vaan leikata kankaita ja ommella.

Neulomaan en oikein ehdi, mutta onneksi mummo (siis äitini) auttaa. A sai Pikkugolffarin paidan, malli Leikkipuistoneuleista ja lanka minun varastosta (Schachenmayr nomottan Cotton eco, A:lle sopivaksi havaitussa harmaan sävyssä). Paita on vielä hieman iso, mutta keväällä ja kesällä varmasti mahtuu jo hyvin päälle. Seuraavatkin neulottavat mummolle on pakattu jo kassiin valmiiksi. Tykkään, kun saan tätä kautta A:lle kivoja neuleita, joita en itse ehdi tekemään.

Kuvakuulumisia

Yritin piirtää pojan kanssa kaavoja, kuva kertoo kaiken. (Sain kuitenkin ne kaavat lopulta piirrettyä, kun mies leikki pojan kanssa.)

Mahakuva, rv 18+4. Edellisessäkin raskaudessa maha kasvoi yläkäyrillä koko ajan, en odota tästäkään sen pienempää.

Miten pingotetaan huivi, kun talossa asuu alle 2-vuotias termiitti? Kaapissa piilossa olevaan varapatjaan. (Huivista lisää myöhemmin)

Syksyn aikana

En oikein tiedä, mistä aloittaa. Syksy on mennyt aika pitkälti nukkuessa, A:n kanssa ollessa ja vauvamahaa kasvatellessa, sen takia blogauskin on jäänyt kokonaan. Pahoinvointia ei onneksi ole ollut juurikaan. Uusi tulokas syntyy tämän hetken tiedon mukaan kesäkuun alussa.

Aloitetaan käsityöosuus nyt vaikka lapasista, kun ne ovat vanhimmasta päästä. Neuloin A:lle alkusyksystä useammat lapaset ja tarpeeseen tulivat. Harmaat lapaset on esitelty jo keväällä, ovat olleet syksylläkin kovassa käytössä ja ne alkavat olla jo pienet (toinen on jossain). Siniset on tehty jämälangoista, lanka on Marks&Kattensin Karusellia ja sitäkään ei kulunut juuri mitään. Olisikohan näihin mennyt yhteensä jotain 10-20 g. Siniset ovat vähän isommat ja ovat edelleen sopivat. Ne ovat riittävän ohuet, jotta mahtuvat kovilla pakkasilla rukkasten alle.

Tein A:lle myös huovutetut hahtuvalapaset, koska halusin paksummatkin lapaset rukkasten lisäksi. Nämä ovat yksinkertaisesta hahtuvasta, hahtuvaa meni muistaakseni noin 30 g. Peukaloita jatkoin toisella hahtuvajämällä ja kärkeä jouduin jatkamaan ihan vähän villatopsilla, kun halusin molemmista suunnilleen samanväriset ja turkoosia topsia löytyi varastosta. Yllä kuva ennen huovutusta, lapastet mahtuivat minulle.

Kuva huovutuksen jälkeen, lapaset kävivät pesukoneessa huopumassa kolme kertaa, ennen kuin tuli sopivat. Peukalot ovat vähän turhan pitkät, mutta tietääpä seuraavissa sitten. Nämä olivat syksyn kurakeleillä hyvät, vaikka kastuivatkin vähän, niin kädet pysyivät lämpimänä paremmin kuin rukkasissa.

Kun en ole itse ehtinyt neuloa kovin paljon, niin mummo (äitini) on onneksi auttanut. A sai uuden villahaalarin täksi talveksi. Langat ovat minun varastosta (sopivaa langankulutusta myös samalla). Viime talven villavaatteet mahtuivat vielä syksyllä, mutta eivät varmaan enää mahdu. Tämä haalari on vielä vähän reilu, joten mahtuu ehkä vielä ensi syksynäkin.

Syksyllä äitini ja veljeni olivat pari päivää kylässä syysloman aikaan ja ehdin vähän ommellakin siinä välissä. Yllä aika tuoreita kuvia (joulun aikaan otettuja) bodeista käytössä. Kuvista huomaa, että A:sta on tullut jo aika iso poika. Alla taas kaikki syksyn aikana ompelemani bodyt.

Nämä olen leikannut jo ajat sitten (joskus viime keväänä) ja vasta syksyllä sain aikaiseksi ommella. Vasemman reunan kaksi reunimmaisinta ovat jo liian pieniä (86cm), sininen autobody on onneksi riittävän iso ja mahtuu vielä, vaikka onkin 86 cm ja sen kokoiset vaatteet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo pieniä. Oikean reunan kaksi viimeistä sen sijaan mahtuvat vielä jonkun aikaa, ne ovat kokoa 92 cm. Kankaat ovat Myllymuksuilta (taas kerran), turkoosi on lycratrikoota (aika ohutta), punainen ja ruskea ovat tencel-trikoota (punaiset jämät jäivät imetyspaidasta) ja sininen autokangas bambukuvioneulosta. Turkoosit kirjavat kaitaleet ovat kaapista löytynyttä jämäkangasta (ikivanha interlock-neulos, jonka olen itse värjännyt turkoosiksi). Tencel-trikoo on tuon bambukankaan ohella yksi suosikkini tällä hetkellä. Itse ommeltu imetyspaita oli ahkerassa käytössä ja kesti tosi hyvin pesua ja käyttöä, kangas ei ole edes nyppyyntynyt. Bambukangas taas vähän nyppyyntyy käytössä, mutta se on muuten niin pehmeää ja mukavaa (ja kivat kuviot myös), että tykkään siitä.

Muuta ommeltua ovat sitten Tutan potkuhousut, joista muunsin resorilliset yöpukuhousut. Näitä valmistui pari muutakin kappaletta, mutta niistä ei ole kuvia. Potkuosasta ompelin tulevalle vauvalle tumput ensimmäisten viikkojen ajaksi. A:lla oli tuollaisia kangastumppuja käsissä ja ne olivat tosi käteviä. Pitää tehdä näitä jämäkankaista vielä muutamat lisää, kun niitä kuitenkin pitää vaihtaa useamman kerran päivässä. Kypärämyssynkin sain ommeltua, kangas on jälleen kerran Myllymuksuilta, bambuinterlock-neulosta, joka jäi yli miehen boksereista. Ihanan pehmeää ja sopii hyvin A:n uuden talvihatun kanssa.

A:n uusi talvihattu on teetetty mittojen mukaan. Itse neuloin siihen lisäksi valkoisen resorireunuksen ja nauhat. Tykkään ja taatusti ei tule samanlaista vastaan. Tästä olen saanut kommenttia, että olisinhan itsekin osannut tuollaisen tehdä. Varmaan olisinkin, mutta montako yritystä olisi tarvinnut, jotta olisi tullut juuri sopiva ja mielelläni myös tuen käsityöyrittäjää. Sitä paitsi, millä aikaa olisin sen tehnyt, kun nytkin syksy meni lähinnä nukkuessa. Ainakin tämän sai sopivasti talvipakkasille käyttöön. Kaulurista piti ensin tulla neulottu kypärämyssy, mutta kun kypäräosuus alkoi näyttää liian pieneltä, purin sen ja jatkoin resorista kaulurin. Tuli ihan hyvä, aika tiukka, mutta kovilla pakkasilla tarpeen, tämän saa sopivasti ylös niskaan ja leuan päälle lämmittämään. Lankana Lucca superwash, samaa kuin vihreissä lapasissa. Lankaa jäi vielä ihan pieni nöttönen, kulutus ehkä 25g.

Kuva hatusta käytössä, sopii hyvin talvihaalarin kanssa.

Syksyn kangasostokset ovat tässä. Yläreunan kankaat Myllymuksuilta ja alareunan kankaat Ottobren etsykaupasta. Yläreunassa vasemmalta lähtien merinointerlock-neulosta (2. laatua oli sopivasti tarjolla), merinovillaribbiä (tämä oli poistossa, samaa väriä on jo varastossa valmiiksi), kuviollista tencel-trikoota, autokuvioista velouria ja vaaleansinistä bambufroteeta (minulle kylpytakiksi, miehen kylpytakki kun valmistui jo joulun aikoihin). Ostin myös beigen bambufroteen miehen kylpytakkia varten, mutta se on jo ommeltu. Alareunan monsteriautokankaat ovat interlock-neulosta ja raidallinen kangas perustrikoota, näitä ajattelin A:n yöpukukankaiksi, mutta sopivathan nämä muuhunkin.

Turkoosista merinointerlockista ompelin jo itselleni villahousut. Sain ne sopivasti valmiiksi juuri ennen kovia pakkasia, tarvetta olikin. Aiemmin syksyllä jo kaipasin itselleni ohuita villahousuja, joten 2-laatuinen kangas tuli kuin tilauksesta. Omissa villahousuissa kun ei pieni neulavirhe haittaa. Ompelin kankaasta myös masutuubin, mutta siitä ei ole kuvaa. Siitä tuli kuitenkin turhan leveä, joten pujotin yläreunaan kuminauhan, niin se pysyy päällä. Hyvin sekin on lämmittänyt masua ja tissejä kovilla pakkasilla (se on niin pitkä, että saa tarvittaessa vedettyä tissienkin yli, kun maha ei ole vielä kovin iso). Kuvasta näkyy jo vähän mahaakin.

Sitten kaikkea muuta sekalaista tältä syksyltä. Yllä kuva neulotusta bodysta päällä. Tykkään mallista tosi paljon, sopii hyvin A:lle, mutta kun A on sellainen kuumakalle, niin eipä tätä ole juuri tarvinnut käyttää.

Syksyllä värjäsin myös lankaa. Tylsä sininen Baby alpaca muuttui jännäksi sinivihreäksi alpakaksi. Onnistuin jopa saamaan näistä lähes samanvärisiä. Jospa joskus saisin näistäkin neulottua itselleni takin.

Oma ruokavalio on mennyt myös uusiksi (A on superallerginen). Ei se mikään yllätys ollut, että imetysdieetin loputtua minulle ei välttämättä kaikki normaalit ruuat sovi, koska pieniä oireita on ollut aina. (On muuten melkoisen hankalaa löytää normiruokavaliosta ne, jotka eivät sovi, varsinkin kun on sopimattomia ruoka-aineita on useita. Vieläkin on aika paljon testaamatta, mutta muuten alkaa olla jo aika hyvin sopivat löytyneet, ainakin iho on parantunut ja muut oireet helpottaneet.) Speltti tuntuu sopivan, mutta tavalliset viljat eivät (rajoitteita on kyllä paljon muitakin kuin viljat), joten A:n kanssa leivottiin minulle spelttipipareita jouluksi. Näistä tuli tosi hyviä, teen toistekin. Ohje on Jaapalta, minulle soveltuvaksi muokattuna (jauhot ja mausteet). Luulenpa, että jatkossa tulee blogattua silloin tällöin erityisruokavalioaiheisia juttuja myös (testattuna on jo amerikkalaistyylisiä aamiaispannukakkuja, jotka onnistuivat yli odotusten).

Joululahjoja

Tämä on nyt vaan lyhyt pikapostaus joululahjoista, koska tähän riitti muutaman kuvan läpikäyminen. Syksyn blogihiljaisuuteenkin on tulossa selitystä, mutta kunhan nyt ehdin käydä läpi loput kuvat (joita on paljon), jotain on ihme kyllä valmistunut syksynkin aikaan.

Osallistuin tänäkin vuonna jouluvaihtoon Ravelryn kautta. Yllä saamani paketti, jossa oli tietysti lankaa, kynttilä, sytykeruusuja ja lautasliinoja. Itse lähetin värjäämääni lankaa omasta varastosta saman verran, joten ei muutosta lankavarastoon, mutta kiireessä en ehtinyt ottaa värjätystä langasta kuvaa.

Osallistuin Ravelryn kautta myös lasten jouluvaihtoon ja tämän paketin A sai, tarroja, tarrakirja, kukkaro (ammiinalta), Nalle Puh -kirjan ja kivoja laminoituja kortteja, joissa toisella puolella on kuva ja toisella puolella loru.

Omalla joululahjatehtaalla oli tänä jouluna hyvin hiljaista. Mies sai kuitenkin uuden kylpytakin, tosin vasta joulun jälkeen, kun ehdin ommella joulun pyhinä (vanha olikin jo niin rikkinäinen, että uudelle oli tosiaan tarvetta). Vyö on vielä kesken, joten käytössä on toistaiseksi vanhan kylpytakin vyö. Materiaali on ihanaa bambufroteeta Myllymuksuilta.

Sain yhden käsityöaiheisen joululahjan, tämän kirjan. Kirja oli hyvin inspiroiva, mutta millähän aikaa paperileikkausta alkaisi opetella. Olisi kiva tehdä lastenhuoneeseen vaikka mitä, mutta helpointa varmaan on aloittaa pienistä korteista.

Neulottua (ja vaihto)

Minun ihana pikkupoikani on sen verran vauhdikas, että neulekuvien ottaminen on haastavaa. Äiti sitten laittaa pojalle vaatteet päälle, menee toiseen päähän huonetta ja laittaa pojan juoksemaan toisesta päästä, räpsii kuvia sen minkä ehtii ja toivoo, että tulee edes joku hyvä kuva. Tulihan niitä blogikelpoisia kuvia onneksi jokunen.

Malli on Tomten, Elizabeth Zimmermannin kirjasta Opinionated knitter (löytyy myös joistain muistakin kirjoista ja lehdistä), turkoosi lanka on The little knitting companyn Tebe ja sininen Bucaneve, hihoissa myös yksi raita punaisella Bucaneve-jämällä (siniset Tuuliviiristä ja punaiset sain joskus vaihdossa). Kaikki jämälangat sain käytettyä viimeistä metriä myöten, hihansuihin tuli jämälankaraidat ja viimeiset siniset metrit neuloin nappilistoiksi. Ihanat kilpikonnanapit ovat Villavyyhdistä.

Olen myös saanut valmiiksi yhdet lapaset. Kaupastahan saisi valmiita akryylilapasia ja sormikkaita halvallakin, mutta kun ei minulle kelpaa. Haluan, että lapaset ovat villaiset, jotta ovat lämpimät märkänäkin, kun tuo poika kastelee kätensä aina. Sitten haluan myös, että lapaset ovat hyvin tiiviit, jotta ne ovat lämpimät eikä hiekka mene niin helposti niistä läpi, joten neulon hyvin pienillä puikoilla, että saan tarpeeksi tiiviit. Nämä on tehty pirteän vihreästä Superwash Luccasta (konepestävät pitää olla, Titityystä), joka on ihanan pehmeää näinkin tiiviinä pintana. Lisää lapasia on puikoilla, niitä tarvitaan kuitenkin useammat.

Osallistuin (taas) yhteen vaihtoon, tällä kertaa hyvin pikaiseen sellaiseen, nimikin oli Expressvaihto. Sain tummanpunaista huivilankaa, kudotun kaulahuivin, heijastimen ja kortin lisäksi myös suklaata (jotka söin jo) ja ruusupavun ensi kesänä kasvatettavaksi. Kiitoksia!

(Lankaostoksiakin on taas, mutta ei niistä sen enempää nyt, joku toinen kerta sitten.)

Kankaita ja vaihtoja

Tilasin nämä kankaat jo alkukesästä (vai olikohan se jopa vielä kevättä) Jofotexiltä Ruotsista. Halvalla kun sai, niin ostin sitten useamman värisiä joustofroteita, veloureja ja puna- ja ruskearaidallista interlock-neulosta. Sit kun puuvillakankaissa oli niin kivoja kuvioita, ostin niitäkin lakanoiksi (saahan tietty kaupastakin kivoja lasten kuvioisia lakanoita, mut ei juuri tällaisia). Limenvihreä kangas vasemmassa reunassa on flanellia, siitä voisi ehkä tehdä yöpuvun tai sitten jotain ihan muuta.

Kun varastossa tuntui olevan vain sellasia kankaita, joille en keksi käyttöä ja tarvetta oli enemmänkin lastenvaatteisiin sopiville kankaille, kokeilin kangasvaihtoa. Lähetin mm. perinnöksi saatuja verhokankaita ja laukkuihin sopivia paksuja kankaita ja sain tilalle mm. collegea, pritexiä ja trikoota sekä nauhoja ja korttimateriaaleja. Näistä tulikin heti jo pari ideaa, esim. neonkeltaisesta pritexistä saa lapselle hyvän huomioliivin. Jospa saisin taas saumurin viritettyä takaisin pöydälle, se muutti pois keittiön pöydältä pojan 1-vuotissynttäreitä varten huhtikuussa ja sen jälkeen en ole ommellut yhtään mitään.

Vaihtopaketin avaaminen oli siinä mielessä haastavaa, että pieni poika meni sinne istumaan ja leikkimään ennen kuin pääsin itse tutkimaan sisältöä.

Minun harraste-elämäni tuntuu olevan vaan tavaran ostelua ja vaihtoja, kun muuhun ei juurikaan ole aikaa (välillä sentään ehtii vähän jotain neuloa, mutta aika vähän). Yllä on kesäherkkuvaihdosta saamani paketti. Paketin teema taisi olla marjoja Marjalle, sain mesimarjahyytelöä, marjapuuron väristä lankaa, jaloille yrttihauteen, joka sisälsi myös vadelmaa ja yrttisuolaa (tässä ei kylläkään ollut marjoja :)). Kiitokset parille!

Jospa ensi kerralla olisi jo jotain valmistunuttakin esiteltäväksi.

Liikaa lankaa

Uusin juttuni on ostella lankaa muiden varastosta. Olenkin hamstrannut kesän aikana melkoisen kasan. Tuossa on mukana myös ostokset Titityyn muuttomyynnistä, halvalla kun sai, niin pakkohan sitä oli. Lankakasan painon laskemisen lopetin 7 kg jälkeen ja totesin, että sitä on liikaa. Kasassa on lankaa pojan neuleisiin, omiin neuleisiin, miehen neuleisiin, muuten vaan kivaa lankaa eli vähän kaikkea. Osalle on kuitenkin suunnitelma, kun vaan ehtii. (Kyllä, siellä on myös hapsulankaa, aion tehdä lapselle leluja; ja siellä on myös elämäni ensimmäinen wollmeise.)

 Keväällä ostin sukkaklubin Laikalta. Langat ja värit sai valita omien mieltymyksiensä mukaan. Minä tilasin (vasemmalta oikealle lähtien) harmaata semisolidia (karkkivärisen kanssa käytettäväksi kirjoneuleessa), mahdollisimman karkkivärisen ja kirjavan langan, hillitymmän version karkkivärisestä ja harmaata, jossa on hiven punaista, tyyliin punahilkka ja susi tai verta grafiitilla. Aikalailla sellaisia ovat kuin ajattelinkin, mutta nyt en ole ihan varma, sopiiko tuo harmaa sittenkään tuon karkkivärisen kanssa kirjoneuleeksi, pitää testata.

Ettei tämä olisi pelkkä lankapostaus, niin jämälangoista langanpäiden päättelyä vaille valmiina on lapaset pojalle. Kylmät kelit viime viikolla taas muistuttivat lapastarpeesta ja tein nämä keskeneräiset valmiiksi. Nyt on puikoilla kahdet lisää.

Pikapäivitys

Olisi paljonkin blogattavaa, mutta en ole ehtinyt kuvata, joten tällä erää vaan pikapäivitys (sisältö myös sen mukaista). Yllä kukkapinnit, jotka virkkasin pienen tytön synttäreille. Varsinainen pikaprojekti, yksi pinni tuli yhdessä illassa. Kukkien ohjeet ovat kirjasta Crochet bouquet.

Tykkäsin viime kesänä mustikkapiposta niin paljon, että tein A:lle uuden isomman täksi kesäksi. Malli on siis Bluebell-pipo Ullasta ja lankana samat puuvillat kuin dinopaidassa. Hattu valmistui tosi nopeasti, mutta odotti muutaman päivän lankojen päättelyä. Nyt se on vihdoin päässyt käyttöön. Neulominenkin on edennyt kokonaan uusille urille, kun mies teki meille hiekkalaatikon, jossa on penkki. Nyt voin neuloa (ainakin muutaman silmukan tai kerroksen) hiekkalaatikolla istuen. Edistystä sekin siihen verrattuna, ettei juuri ollenkaan ehdi neuloa.

Tuli taas pikaidea. Juhannuksen jälkeen oli sateinen viikko, mutta säätiedotus lupaili sen jälkeen helteitä. Eikä pojalla ollut juurikaan hellevaatteita. Silmät osuivat vihreän kirjavaan SWTC:n bambulankaan, jolle ei ollut käyttöä (siitä piti tulla Viljan ohjeella paita, housut kun ehdin tehdä, mutta paitaa en ehtinyt ennen kuin housut jäivät pieneksi). Niinpä päätin tehdä langasta shortsiasun, kun arvelin langan juuri siihen riittävän. Paita on jälleen kerran Playground T-shirt -ohjeella (ravelrylinkki), kuten dinopaitakin (hyväksi havaittu malli, niin mitäs sitä keksimään uusiksi) ja shortsit tein omasta päästä. Lankaa minulla oli vajaa 200g ja jouduin vielä kaivamaan kaapista keltaisen jämänkin, jotta sain paitaan reunuksen (ja pari senttiä pituudesta jäi vajaaksi, mutta eipä tuo haittaa). Olisin halunnut tehdä paitaan ja/tai shortseihin pienen leijonakuvan, mutta ei lanka riittänyt ja keltaiset reunukset ovat jo ihan riittävä koriste (leijona siksi, että poika tykkää siitä ja vihreästä langasta tuli mieleen viidakko, vaikka oikeastihan leijonat asuvat savannilla eikä viidakossa). Tämä oli todellinen pikaprojekti, valmistui suunnilleen viikossa. (Yläkuvassa muuten poika virkkaa, kun kerran äitikin, niin pitäähän sitten pojankin tehdä samalla tavalla.)

Kuvat ovat eilisillalta kun sain asun viimeisteltyä paidan langanpäiden päättelyä lukuunottamatta. On ihanaa kun toinen haluaa itsetehdyn vaatteen heti päälle eikä haluaisi ottaa sitä pois, mutta ehtiihän tämä tilanne vielä muuttua. Toissapäivänä poika kulki äidin tekemä villatakki päällä, vaikka oli hellepäivä. Eikä saanut ottaa villatakkia pois, muuten tuli huuto, nukkuikin se päällä. Yläkuvassa värit näkyvät paremmin, alakuvassa taas shortsit. (Meillä ei saa kulkea virkkuukoukun kanssa, kuvaustilanteen jälkeen se otettiin pois.)

Jatkossa ehkä lisää ostoksistani, kunhan nyt ehdin joskus kuvata ne.
Edit: En ymmärrä, miksi tämä laittaa kuvat näin, vaikka olen ne kuvankäsittelyllä kääntänyt pystyyn ja rajannut uusiksi.

Lisää tavaraa

Posti toi tänään taas yhden vaihtopaketin. Tämän paketin teemana oli kotimaisuus ja sain kotimaisten värjäreiden ihania lankoja (Hopeasäikeen Pitsiä ja Ilun luomuvillaa). Paketissa oli myös puisia kukkanappeja, vaaleanpunainen nappi, kukkapinni ja kortti. Kiitos parille!

Polan tehtaanmyymälässä kävin jo joku aika sitten. Olen pitkään tiennyt sen olemassa olosta, mutta kun se on auki viikolla keskellä päivää, niin työssäkäyvä ei siellä helposti pääse käymään. Siellä on kaikenlaista ompelusälää, lähinnä kankaita, myös nappeja, vetoketjuja, tukikankaita, nauhoja, saumurilankoja ja olipa jotain housujakin (ja ehkä vielä jotain muutakin, en muista kaikkea). Kankaat oli hinnoiteltu euron, kaksi euroa tai kolme euroa metriltä, joten ostin useampia. Pinkkiä ja turkoosia pellava-tenceliä itselle (vaikka kesämekoiksi tai hameiksi, pinkki voisi olla jakku, kun pinkki pellavahame löytyy jo vaatekaapista), vaaleanviolettia neulosta itselle (vaikka tämä olikin jotain tekokuitua), beigeä neulosta (tässä oli sentään puuvillaakin mukana) ja siniharmaata pellava-tenceliä pojalle (vaikka kesähousuiksi, jos ei tälle niin seuraavalle tai sitä seuraavalle kesälle sitten). Lisäksi ostin tukikankaita (kun niitä kuitenkin tarvitsee silloin tällöin), valkoista ja mustaa satiininauhaa sekä pinkkiä ja turkoosia saumurilankaa. Pitää joskus tehdä uusi reissu, kun nyt tietää, mitä kaikkea sieltä löytyy. Tosin ensin pitäisi saada tätä kangasvarastoa vähennettyä ompelemalla myös.

Yksi ilta (tai paremminkin yö, eihän kotiäidillä oikein muuta omaa aikaa ole) surffailin lastenkankaita netistä ja Tiritomilla sattui olemaan lähetyskulut 0 euroa yli 10 euron tilauksille sillä hetkellä. Palalaarista löyty kivoja veloureja: retroautoja ja ooga boogaa ja virtahepotrikookin oli alennuksessa, joten otin sitäkin vähän. Velourit ompelen (toivottavasti) joskus pojalle housuiksi ja trikoosta tulee yksiväriseen turkoosiin yhdistettynä paitoja (tai katsotaan nyt mihin toiseen väriin keksin sen yhdistää, ettei tarvitse taas ostaa lisää).

Pitää tunnustaa, että postissa on lisääkin kankaita tulossa tänne päin... En vaan voinut olla tilaamatta kun halvalla sai. Ideoita olisi vaikka muille jakaa, mutta aikaa niiden toteuttamiseen ei juuri ole.

Inspiraatio

Osallistuin taas yhteen vaihtoon: tämä sukka-aiheinen paketti on Ravelryn vaihdosta teemalla aurinkoinen köyhäilyvaihto. Sukkalehti saksaksi (mielenkiintoista, koska saksaksi minulla ei vielä mitään olekaan ja vaikka en kieltä osaa, uskoisin neulesanaston avulla selviäväni tai sitten pitää vaan soveltaa, kansikuvan malli itseasiassa olisi tarpeen, mutta en varmastikaan tee noin kirjavaa), kaunis kortti, vaaleansininen projektipussi, syksyn väristä sukkalankaa, keltaista ja oranssia (käsinvärjättyä) Lanettia. Tuo oranssi on todella hehkuvan väristä, vaikka ei minulle ominta väriä olekaan, niin väri on tosi kaunis. Lanettit varmaankin käytän pojan neuleisiin, kun varastossa on muitakin samaa laatua olevia lankoja (pitää vielä testailla väriyhdistelmien yhteensopivuus). Kiitokset parille!

Inspiraatio voi tulla mistä vaan. Jujukerhossa oli kerrankin kiinnostava kuukauden kirja, Lumoavat ruusukirjailut (on muuten todella inspiroiva, nyt haluaisin aloittaa vaikka mitä, mm. virkata pieniä kukkia ommeltavaksi johonkin vaatteeseen, esim. takkiin tai kauluspaitaan, takkiin tai kauluspaitaan saisi myös tosi kauniit koristeet, vaikka kirjaillut kaulukset, aplikointi innostaa myös). Lisäksi tilasin myös Jujun ja Majan (lastenvaate- ja lastenhuonekirjat, ideoita kierrätysmateriaalista ja muusta sellaisesta). Varsinkin lastenhuonekirja eli Maja oli inspiroiva. Poika tykkää mennä piiloon verhojen taakse ja oikeastaan mihin vaan, niin tykkäisi varmasti myös kirjassa olleesta sammalmätäspiilosta (pyöreään liinaan ommellaan kangassuikaleita ja tämä laitetaan esim. pöydän päälle niin, että suikaleet roikkuvat lattialle asti). Puuttuu vaan toteutuksen lisäksi se pyöreä pöytä. Jujussa eli lastenvaatekirjassa oli minusta turhan vähän juttuja pojille, enimmäkseen joka paikassa tuntuu olevan tyttöjen vaatteita. Tytöille saa tietty helpommin kierrätysvaatteita kun tunikan ja hameen ompelee helposti, mutta housuissa on sitten useampi sauma, joten pojille on vähemmän kivoja juttuja. Pitää itse kehitellä jotain, kyllä kirjassa kuitenkin jokunen idea oli. Samaan aiheeseen liittyen kirjahyllystä löytyy myös Veikeät vauvanvaatteet, jossa on ideoita ja ohjeita vauvanvaatteisiin kierrätysmateriaalista (esim. vanhoista farkuista saa farkut ja takin).

Toinen lähiajan inspiraatiolähde on kuvan napit. Tilasin ihania nappeja Villavyyhdistä, harmi vaan että joitain kivoja ei ollut sillä hetkellä varastossa (esim. autot ja toisenlaiset dinosaurukset). Tytöille tuntuu nappejakin löytyvän helpommin kuin pojille. Minusta on kiva saada lastenvaatteisiin lasten näköisiä nappeja (tai sitten minun näköisiä, mutta kuitenkin jotain erilaista eikä vaan tylsiä yksivärisiä). Ankkanapeille on jo idea päässä ja muutkin napit innostavat erilaisiin takkeihin, kun näitä olisi kiva käyttää.

Viimeiseksi vielä kuva dinopaidasta pojan päällä kutistuksen (eli pesun) jälkeen. Tuli sopiva ja tykkään tästä tosi paljon. Pituuttakin on sen verran reilusti, ettei varmaan selkä ja maha näy.