31.8.06

Säätö on ikuista - erään neuletakin tarina

Miehen äiti tilasi neuleen omalle äidilleen 90-vuotislahjaksi. Tarkoituksenani oli tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja helppo neule. Toisin kävi. Aloitin ensin hihasta joskus kesäkuussa, koska mallitilkusta huolimatta neuletiheys välillä elää. Hihassa se ei ole niin kriittistä. En kuitenkaan ollut hihaan tyytyväinen. Minusta siitä tuli liian kapea ranteen kohdalta. Neuleen kun piti olla löysä ja se ei saanut kiristää mistään. En jaksanut alkaa säätää neuletta silloin kesäkuussa, joten neule jäi kaappiin odottamaan. Eikä sillä ollut kiirekään, kun valmista piti olla vasta 9.9. Sitten mursin käteni ja neuloin kaikkea muuta, kun ei silloinkaan kiinnostanut säätää vaan halusin tehdä sitä, mikä oli kivaa. Elokuussa aloitin taas, koska halusin neuleen kuitenkin ajoissa valmiiksi. Minulla oli vielä viikko sairaslomaa ja viisi viikkoa aikaa. Jos ehtisin neuloa takakappaleen sairaslomalla, ehtisin varmaan saada etukappaleen tai hihan viikossa ja junamatkoillahan olisi aikaa. Neuletiheys oli taas ongelma. Huomasin, että nyt neulon löysempää, joten jouduin säätämään kädentiekavennusten kanssa.Ei se mitään. Sivusauma ei tule ihan sivuille ja etukappaleistakin pitää tehdä vähän pienemmät. Sain takakappaleen neulottua viikossa ja aloitin etukappalettakin. Sain molemmat etukappaleet neulottua viikossa ja junassa oli aikaa neuloa toista hihaakin. Neuletiheys oli taas vähän muuttunut, joten hihan levennyksiä sain muuttaa kesken, mutta sekin onnistui. Huomasin myös, että hihan kirjoneulekohta pitää tehdä uusiksi, koska taitekohta oli liian löysää ja se jäi rypyille sisältä.
Otin pienemmät puikot mukaan taitekohdan neulomista varten. Höyrytin valmiit kappaleet ja aloin ommella olkasaumaa. Huomasin, että etukappaleen olkasaumassa oli enemmän silmukoita kuin takakappaleessa. Ensimmäisen tarkistuslaskennan jälkeen havaitsin, että oikeasti takakappaleessa pitäisi olla enemmän silmukoita, koska olin näköjään neulonut etukappaleen pääntiekavennukset väärin (en huomioinut napituskaitaleeseen vähentämiäni silmukoita). Seuraavan tarkistuslaskennan jälkeen huomasin, että molemmissa etukappaleissa oli liikaa silmukoita, ero oli pari senttiä, liian selvä, joten kappaleet oli purettava ja neulottava uusiksi. Neuloin kirjoneuleraidat valmiiksi toiseen etukappaleeseen ja toiseen hihaan, jotta junassa voisin neuloa tylsää suoraa osuutta. Sain menomatkalla toisen etukappaleen pääntiekavennuksiin Riihimäen kohdalla ja aloin tarkistella kerroksia ja mittoja. Tällä kertaa olin neulonut liian tiheää ja etukappale oli pari senttiä liian lyhyt kerroksista huolimatta. En jaksanut alkaa miettiä ongelmaa silloin vaan vaihdoin hihaan. Siitä näytti tällä kertaa tulevan hyvä. Neuloin toisen etukappaleen kirjoneuleraidan valmiiksi paluumatkaa varten ja sain etukappaleen valmiiksi paluumatkalla junassa. Ehdin myös neuloa lisää hihaa ja sekin tuli aika valmiiksi. Mittailin kappaleita ja totesin, että pitää tehdä toinen (liian pieni) etukappale vielä kerran uusiksi. Ompelin sopivan etukappaleen kiinni takakappaleeseen ja kokeilin neuletta. Hihoista puuttuu vielä kavennukset ja halusin ensin saada takkia kasattua, että voin katsoa millaiset istutukset hihoihin pitää tehdä. Suunnittelin tietysti mahdollisimman helppoa eli puoli-istutettua hihaa, mutta nyt näyttää siltä, ettei se riitä.
Toinen etukappale valmistuu varmaankin tänään. Sitten pitää päättää hihojen kavennukset ja neuloa ne valmiiksi, tehdä korjaus toiseen hihaan (ajattelin vain ottaa kirjoneuleraidan irti, purkaa, neuloa uusiksi ja silmukoida kiinni, en todellakaan jaksa enää purkaa ja neuloa uusiksi koko hihaa). Tähän vaiheeseen toivottavasti pääsen viikonlopun aikana. Sen jälkeen on vielä jäljellä viimeistely, taskun neulominen, napituskaitaleet ja pääntiekaitale. Näyttää siltä, että kaikesta säätämisestä huolimatta tämä projekti valmistuu kuitenkin ajoissa. Kova työ siinä edelleen on, mutta se on hyvinkin mahdollista. Joten toivottavasti ensi viikolla näätte kuvia valmiista neuletakista. Muutenhan tämä ei olisi niin iso juttu, mutta kun takki on tilausneule.

Pahoittelen huonoja kuvia, mutta en edelleenkään osaa kunnolla käyttää tätä kameraa. Kamera ei ole oma, joten into opetellakin on aika pieni, mieluummin neulon. :) Parempia kuvia on luvassa sitten, kun takki on vihdoin valmis, mutta näistäkin saa jo mielikuvaa mitä on tulossa. Ehkä kirjoitan ohjeen Ullaankin, jos tämän säätämisen jälkeen enää saan mitään järjellistä ohjetta.

1 kommentti:

TuuliS kirjoitti...

Nostan hattua että yleensä jaksat edes katsoa neuletta. Mutta tilaustyö on tietenkin eri homma kuin omat....