Säätö on ikuista - erään neuletakin tarina

Miehen äiti tilasi neuleen omalle äidilleen 90-vuotislahjaksi. Tarkoituksenani oli tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja helppo neule. Toisin kävi. Aloitin ensin hihasta joskus kesäkuussa, koska mallitilkusta huolimatta neuletiheys välillä elää. Hihassa se ei ole niin kriittistä. En kuitenkaan ollut hihaan tyytyväinen. Minusta siitä tuli liian kapea ranteen kohdalta. Neuleen kun piti olla löysä ja se ei saanut kiristää mistään. En jaksanut alkaa säätää neuletta silloin kesäkuussa, joten neule jäi kaappiin odottamaan. Eikä sillä ollut kiirekään, kun valmista piti olla vasta 9.9. Sitten mursin käteni ja neuloin kaikkea muuta, kun ei silloinkaan kiinnostanut säätää vaan halusin tehdä sitä, mikä oli kivaa. Elokuussa aloitin taas, koska halusin neuleen kuitenkin ajoissa valmiiksi. Minulla oli vielä viikko sairaslomaa ja viisi viikkoa aikaa. Jos ehtisin neuloa takakappaleen sairaslomalla, ehtisin varmaan saada etukappaleen tai hihan viikossa ja junamatkoillahan olisi aikaa. Neuletiheys oli taas ongelma. Huomasin, että nyt neulon löysempää, joten jouduin säätämään kädentiekavennusten kanssa.Ei se mitään. Sivusauma ei tule ihan sivuille ja etukappaleistakin pitää tehdä vähän pienemmät. Sain takakappaleen neulottua viikossa ja aloitin etukappalettakin. Sain molemmat etukappaleet neulottua viikossa ja junassa oli aikaa neuloa toista hihaakin. Neuletiheys oli taas vähän muuttunut, joten hihan levennyksiä sain muuttaa kesken, mutta sekin onnistui. Huomasin myös, että hihan kirjoneulekohta pitää tehdä uusiksi, koska taitekohta oli liian löysää ja se jäi rypyille sisältä.
Otin pienemmät puikot mukaan taitekohdan neulomista varten. Höyrytin valmiit kappaleet ja aloin ommella olkasaumaa. Huomasin, että etukappaleen olkasaumassa oli enemmän silmukoita kuin takakappaleessa. Ensimmäisen tarkistuslaskennan jälkeen havaitsin, että oikeasti takakappaleessa pitäisi olla enemmän silmukoita, koska olin näköjään neulonut etukappaleen pääntiekavennukset väärin (en huomioinut napituskaitaleeseen vähentämiäni silmukoita). Seuraavan tarkistuslaskennan jälkeen huomasin, että molemmissa etukappaleissa oli liikaa silmukoita, ero oli pari senttiä, liian selvä, joten kappaleet oli purettava ja neulottava uusiksi. Neuloin kirjoneuleraidat valmiiksi toiseen etukappaleeseen ja toiseen hihaan, jotta junassa voisin neuloa tylsää suoraa osuutta. Sain menomatkalla toisen etukappaleen pääntiekavennuksiin Riihimäen kohdalla ja aloin tarkistella kerroksia ja mittoja. Tällä kertaa olin neulonut liian tiheää ja etukappale oli pari senttiä liian lyhyt kerroksista huolimatta. En jaksanut alkaa miettiä ongelmaa silloin vaan vaihdoin hihaan. Siitä näytti tällä kertaa tulevan hyvä. Neuloin toisen etukappaleen kirjoneuleraidan valmiiksi paluumatkaa varten ja sain etukappaleen valmiiksi paluumatkalla junassa. Ehdin myös neuloa lisää hihaa ja sekin tuli aika valmiiksi. Mittailin kappaleita ja totesin, että pitää tehdä toinen (liian pieni) etukappale vielä kerran uusiksi. Ompelin sopivan etukappaleen kiinni takakappaleeseen ja kokeilin neuletta. Hihoista puuttuu vielä kavennukset ja halusin ensin saada takkia kasattua, että voin katsoa millaiset istutukset hihoihin pitää tehdä. Suunnittelin tietysti mahdollisimman helppoa eli puoli-istutettua hihaa, mutta nyt näyttää siltä, ettei se riitä.
Toinen etukappale valmistuu varmaankin tänään. Sitten pitää päättää hihojen kavennukset ja neuloa ne valmiiksi, tehdä korjaus toiseen hihaan (ajattelin vain ottaa kirjoneuleraidan irti, purkaa, neuloa uusiksi ja silmukoida kiinni, en todellakaan jaksa enää purkaa ja neuloa uusiksi koko hihaa). Tähän vaiheeseen toivottavasti pääsen viikonlopun aikana. Sen jälkeen on vielä jäljellä viimeistely, taskun neulominen, napituskaitaleet ja pääntiekaitale. Näyttää siltä, että kaikesta säätämisestä huolimatta tämä projekti valmistuu kuitenkin ajoissa. Kova työ siinä edelleen on, mutta se on hyvinkin mahdollista. Joten toivottavasti ensi viikolla näätte kuvia valmiista neuletakista. Muutenhan tämä ei olisi niin iso juttu, mutta kun takki on tilausneule.

Pahoittelen huonoja kuvia, mutta en edelleenkään osaa kunnolla käyttää tätä kameraa. Kamera ei ole oma, joten into opetellakin on aika pieni, mieluummin neulon. :) Parempia kuvia on luvassa sitten, kun takki on vihdoin valmis, mutta näistäkin saa jo mielikuvaa mitä on tulossa. Ehkä kirjoitan ohjeen Ullaankin, jos tämän säätämisen jälkeen enää saan mitään järjellistä ohjetta.

Lisää ostoksia

Amazonista tilaamani kirjat saapuivat torstaina. Tilasin seuraavat kirjat: Meg Swansenin Gathering of lace, Nancy Bushin Knitting vintage socks, Nancie Wisemanin Lace from the attic: A victorian notebook of knitted lace patterns ja Sheila MacGregorin Traditional Scandinavian knitting. Tilasin kirjat 8. päivä ja torstai oli 24., joten aika nopeasti ne saapuivat Amerikasta asti.
Gathering of lace vaikutti ensiselauksella aivan ihanalta. Löysin siitä heti todella monta mielenkiintoista mallia. Ihastuin varsinkin erilaisiin pitsihuiveihin, joita kirjassa oli suurin osa. Lisäksi kirjassa oli muutama muu pitsimalli, paitoja, sukkia, sormikkaita jne. Kirjasta löytyi helppoja ja haastavia malleja. Minua kiinnostivat varsinkin monet pyöreät pitsishaalit juuri haastavuutensa takia. En osaa sanoa, mistä mallista aloittaisin (tai milloin edes ehtisin aloittamaan jotain kirjan mallia).
Lace from the Attic -kirjaan myös ihastuin. Kirjassa on erilaisia pitsimalleja, lähinnä neulottuja reunapitsejä, mutta voihan niitä muuhunkin käyttää. Löysin kirjasta heti sopivan reunapitsin salaiselta ystävältä saamaani vaaleanpunaiseen merinosilkkiin. Pitää vielä miettiä keskuskuvio tarkemmin (tätä tekisi kovasti mieli jo aloittaa, mutta pitää ensin saada kiireellisemmät työt pois).
Traditional scandinavian knitting vaikutti myös kiinnostavalta kirjalta, mutta tämä vaatii enemmän perehtymistä. Ensimmäisen selauksen perusteella kirjassa on paljon mielenkiintoista asiaa. Kirjassa on kerrottu tanskalaisesta, norjalaisesta ja ruotsalaisesta neulonnasta, tekniikasta, käytetyistä kuvioista ja neuleista. Kirjassa käsitellään jonkun verran mm. two-strand knitting -tekniikkaa (oletan tuon tarkoittavan samaa kuin tvåändsstickning, enkä tiedä mitä se on suomeksi) ja joitain muitakin ainakin minulle uusia tekniikoita kirjassa on. Lisäksi kirjassa on kuvia aivan upeista käsitöistä, pääasiassa kirjoneuleista sekä valtava määrä piirroksia perinteisiin kirjoneulekuvioihin (ja miksei niitä voi tehdä kuvioneuleenakin). Kuten jo totesinkin, kirja vaatii vielä enemmän perehtymistä, en ole vielä ehtinyt kuin selata sen läpi.

Nyt minulla on tämän lisäksi Mary Oljen kauneimmat käsityöt, jossa on suomalaista perinnekäsityötä. Joissain lapasissa ja sukissa on samoja kuvioita ja ovathan mallit varmasti kulkeutuneet myös Suomeen. Sitten minulla on pieni Ristipistomalleja -kirja (tai enemmänkin vihko), johon on kerätty kansanomaisia ristipistomalleja ympäri Eurooppaa. Kirjan olen ostanut neulesuunnittelua varten, koska mallit sopivat yhtä hyvin myös kirjoneuleisiin. Seuraavaksi minua kiinnostaa karjalainen ja venäläinen käsityöperinne (lähinnä neulonta), joka näkyy Itä-Suomen perinnekäsitöissä.
Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin tilaamaan Knitting vintage socks -kirjan kaikista niistä kiinnostavan tuntuisista sukkakirjoista. Nyt vasta huomasin, että kirja sopii kiinnostukseeni perinnekäsitöitä kohtaan, koska kirjassa on vanhoja sukkamalleja neulottuna uudestaan nykyaikaan sopiviksi. Tästä kirjasta en osaa vielä sanoa mitään, koska en ole vielä kokeillut yhtäkään mallia. Kirja ei kuitenkaan herättänyt heti samanlaista innostusta kuin kolme muuta kirjaa. Ehkä se innostus tulee mallien kokeilemisen myötä. Erilaiset kantapää- ja kärkikavennusratkaisut vaikuttivat mielenkiintoisilta. Luultavasti muutamat tämän kirjan ohjeilla toteutetut sukat päätyvät pukinkonttiin.
Eilen kävin Lappeenrannan Pyöröpuikossa, joka on siis ainut erikoislankaliike täällä. Etsin sieltäkin sitä vihreäkirjavaa sukkalankaa lehtiköynnös-sukkia varten (sukilla on jo nimi, vaikka vasta tiedän suunnilleen kuvioneuleen ja langan!). En tiedä, milloin ehdin sukkia aloittamaan, mutta joululahjaksi nekin menevät. Mielellään tietysti saisin sukat kokeiltua ja ohjeen kirjoitettua ennen seuraavan Ullan ilmestymistä, jotta saisin ohjeen sinne, katsotaan nyt riittääkö aika.

Sinänsä vähän koomista, että lehtiköynnös-kuvion suunnittelin sitä varten, että saisin paksummalle sukkalangalle lehtikuviomallin. Kuviosta vaan tulikin niin leveä, että paksummalla langalla siitä tulisi jättikokoiset sukat ja mallia varten piti ostaa ohuempaa lankaa. Nyt minulla on edelleen sitä paksua vihreäsävyistä sukkalankaa varastossa odottamassa sopivaa ohjetta ja lankavarasto sen kun kasvaa. Toisaalta taas, tässä on yksi joululahja vähemmän mietittävänä, kunhan saan sukat valmiiksi.

Vihreä takki edistyy hitaasti, koska huomasin neuloneeni etukappaleet väärin. Olin laskenut silmukat väärin ja leveyttä oli liikaa. Eikun purkamaan. Neuletiheys tuntuu myös elävän, joten on todella hankalaa saada samankokoisia kappaleita. Toivottavasti höyryttäminen auttaa, ettei tarvitse taas neuloa uusiksi. Nyt minulla on kuitenkin hihat ja toinen etukappale lähes valmiina ja vieläkin kaksi viikkoa aikaa saada takki valmiiksi. Paljon siinä on vielä säätöä ennen valmistumista, mutta uskoisin ehtiväni ajoissa kaikesta tästä lisäsäädöstä huolimatta. Pitänee varmaan joku päivä kirjoittaa neuleiden suunnittelusta ja sen säädön määrästä.

Mallitilkkuja

Uudet langat alkoivat heti eilen huudella haluavansa puikoille. Mitään mallia tai ideaa langat eivät vielä osanneet päättää. Huutoon vastasin neulomalla mallitilkkuja (kyllä, olen niitä ihmisiä, jotka neulovat aina mallitilkun). Halusin tietää, miltä lanka tuntuu neuloa ja millaista neulepintaa siitä tulee, ennen kuin alan suunnittelemaan malleja. Langat saattavat mallitilkkuvaiheessakin alkaa huudella jotain muuta. Tämä on vähän niinkuin uuden ruuan haistelu ja maistelu, kokeillaan ja tunnustellaan.

Rowan Linen drape (oikeasti lanka ei ole ihan näin hohtavan kirkasta turkoosia, salama vääristää)

Tämä lanka tuntui aluksi kovalta. Olinhan viimeksi neulonut ohutta ja pehmeää villasekoitetta (vihreä takki on Sandnesin Sisua). Neulottuna pintana lanka ei tunnu samalla tavalla kovalta vaan jollain tapaa jopa liukkaalta. Tätä on mukava neuloa ja se tuntui muotoutuvan hyvin neuleena. Tähän on jo jonkinlainen alkuidea, mutta se kaipaa kehittämistä. Lanka tuntuu sopivan ideaan hyvin.

Rowanspun DK

Tämä väri oudoksutti aluksi, mutta mallitilkkua neuloessa aloin pitää siitä yhä enemmän. Pinta on tweedmäistä ja huomaan sen kaipaavan jonkinlaista kuvioneuletta. En vielä osaa sanoa, tuleeko tähän pitsiä, palmikoita vai jotain ihan muuta. Sileä oikea tässä jotenkin tökkää silmääni, näyttää tylsälle, vaikka lanka muuten tuntui kivalle. Tässä on 200m/50g ja 4-4,5 puikot eli 300g pitäisi riittää minulle isompaankin neuleeseen. Jätän langan odottamaan ideointia.

Rowanspun 4ply

Aluksi ajattelin näistä kirjoneuletta yhdessä. Mallitilkku kertoi, ettei se tule onnistumaan kovin hyvin, koska tummansininen ja tummanvihreä ovat liian samanlaisia eivätkä oikein erotu toisistaan. Violetti taas on ihan jotain muuta verrattuna niihin. Nämä jäävät odottamaan parempia ideoita. Ehkä näistä voisi tulla jotain asusteita, ehkä. Tätäkin oli silti ihan kiva neuloa, aika ohutta lankaa ja myös tweedmäistä pintaa.

Angora

Tämä angoralanka tuntui aivan ihanan pehmeältä (ja pörröiseltä, nukkaa varmasti löytyy vaikka mistä sen jälkeen, kun saan tämän neulottua). Tämä tuntui todella hyvin sopivan äidille sormikkaiksi. Aloin jo ideoida niitäkin, ehkä voisin tehdä jonkun helmikuvion kämmenselkään, samaan tapaan kuin helmilapasiin. Minulla olisi sopivan värisiä ja kokoisia helmiäkin, vaikka olinkin niitä suunnitellut vaaleansinisen alpakan kanssa. Nyt täytyy vaan miettiä helmikuvio.

Baby Ull

Tämä näyttää sopivan epämääräisen siniseltä langalta eli pätkät eivät erotu liian selvästi. Lanka on juuri sellaista kuin olin ajatellutkin. Sopii Lainesukkiin.

Lankakuvia

Nyt saatte niitä lankakuvia. Ensimmäisessä kuvassa ovat siis Vaasasta ostetut angora ja Gjestalin Baby Ull. Tutkin tuota Baby Ullia tarkemmin ja pätkät näyttivät sopivan epämääräisiltä. Värinvaihtelukohdat eivät siis näyttäneet olevan tasaisin väliajoin, kuten esim. Novitan pätkävärjätyssä Nallessa, vaan pätkien pituudet vaihtelivat ja tummat ja vaaleammat kohdat vaihtelivat myös epämääräisesti. Tästä tulee varmasti kivat Lainesukat.
Seuraavassa kuvassa ovat Cucumberpatchista tilaamani langat. Langat olivat tulleet jo tiistaina, mutta itse pääsin näkemään ne vasta eilen luonnossa, kun tulin kotiin. Mies laittoi minulle sähköpostiin pari kuvaa, että pääsin ihailemaan lankoja jo etukäteen.
Kuvassa on siis turkoosia Rowanin Linen Drapea, jota tilasin 700g, että saan siitä neulepaidan (jonkinlainen kuva on päässä, mutta pitää vielä tarkentaa ideaa). Väri olisi saanut olla ehkä aavistuksen tummempi, mutta tästä tykkään kyllä tosi paljon. Sitten kuvassa on vaaleampaa sinertävän vihreää lankaa isompi vyyhti ja kerä, se on Rowanspunin DK:ta. Väri on minulle ehkä liian vihreä ja pehmeä, mutta ehkä minulla voi olla jotain pehmeämmäkin värisiä neuleita. :) Lankaa on 300g ja en vielä tiedä mitä tästä tulee. Pienemmät vyyhdit ja kerät ovat Rowanspunin 4-ply:tä. Tilasin violettia, sinivihreää ja tummansinistä kaikkia yhteensä kolme vyyhtiä (75g) eli yhteensä 225g. Olisin ehkä voinut tilata enemmänkin, mutta kun en ollut ollenkaan varma pidänkö väreistä. Esimerkiksi tuo vihreä on todella tummaa. Näistä ehkä voisi tulla jotain kirjoneuletta yhdessä, mutta en vielä tiedä. Langat ovat tweedmäisiä ja violetissa kaksi eriväristä säiettä erottuvat selvimmin. Kaikki langat olivat alennuksessa, joten ostokseni tuntuvat vieläkin aika halvoilta ja kumma kyllä, nyt ei oikeastaan ole tullut sellaista tunnetta, että olisi pitänyt tilata vielä paljon enemmän (ei ainakaan kovin vahvaa).

Vihreän takin etukappaleet pingoittamattomina

Minun blogini piti olla lankavaraston pienennysblogi, mutta nyt suunta näyttää uhkaavasti lankavaraston kasvatusblogilta. Toisaalta lankavarastoni on edelleen alle 20kg (vaikka täysin tarkkaa lukua en pysty sanomaan, koska en omista vaakaa). Nyt työn alla on vihreä tilausneule, johon sain toisen etukappaleen eilen junassa valmiiksi ja pääsin aloittamaan jo hihaa. Luulin, että hihaan pääsisin vasta sunnuntaina. Takakappale on valmiina Vaasassa, kun en sitä viitsi kuljetella edestakaisin. Kuitenkin kokoan takin Vaasassa. Nyt minulla on vielä kolme viikkoa aikaa ja puuttuu enää hihat, kokoaminen, pääntie- ja napituskaitaleet sekä muu viimeistely. Kun saisi tämän äkkiä pois alta, niin pääsisi jatkamaan vaikka bambu-Kepleriä ja saisi äkkiä paljon lankaa kulutettua (kun se on aika paksua lankaa) ja lankavarastoa pienemmäksi.

Vaasassa lankaostoksilla

Kävin etsimässä Vaasasta sukkalankoja heikoin tuloksin. Tällä kertaa lankaholisti poistui kaksi kertaa lankakaupasta mukanaan vain kaksi kerää lankaa (olenkohan terve?). Vaasan lankakauppojen sukkalankatarjonta oli aika Novita-painotteinen. Kävin etsimässä jotain muuta kuin Novitaa, mielessä Ullan Laine-sukat ja vihreä sukkalanka itsesuunniteltuun lehtikuvioon. Menin ensin Vöyrin käsityökauppaan ja sieltä ostin lopulta lainesukkiin kaksi kerää (100g) sinikirjavaa Gjestalin Baby Ull -lankaa (vaikka vähän epäilenkin 100% merinon kestävyyttä sukissa, mutta ehkä ne unisukkina menevät). Tiheys ja väri olivat kuitenkin aikalailla sitä mitä etsin, vaikka en vielä tiedäkään, millainen kuvio kirjavasta langasta muodostuu. Vihreä sukkalanka sen sijaan jäi ostamatta. Olisihan se ehkä voinut olla yksiväristäkin. (Sukkalankatarjonta oli siis suurin piirtein Novitaa, Crazya (tammikuussa neuloin siitä sukat) ja raita-Regiaa, johon en ole kovin ihastunut. Sen sijaan muita lankoja täällä on ihan mukavasti.) Vieressä olevasta Lanka-Aitasta mukaan tarttui kaksi kerää (40g) vaaleansinistä angoralankaa, josta aion tehdä äidille joululahjaksi sormikkaat tai lapaset (äiti ihaili viime talvena minun kaupasta ostettuja angorasormikkaita). Sielläkin sukkalankatarjonta oli Novitaa, mutta sieltä löytää sellaistakin eksoottisuutta kuin Phildaria (minulle se ainakin on eksoottinen lanka, kun en sitä missään muualla ole nähnyt luonnossa :)). Tarjouskorista melkein tarttui mukaan Phildarin jotain pellava-tekokuitusekoitetta, mutta keriä oli korissa vain kaksi ja molemmat eri värisiä (silti kauniit värit, vihreä- ja sinisävyiset). Jätin ne kuitenkin kauppaan (ehkä ensi kerralla ellei joku muu ole ehtinyt ensin). (Yritän etsiä kameran loppuviikosta tai sitten viimeistään viikonloppuna kuvaan langat.)

Salainen neuleystävä muisti minua tänään sähköisellä kortilla nimipäivän johdosta. Itse en nimipäivää mitenkään juhli (enkä juuri muistakaan), mutta olihan se silti mukavaa saada muistutus. :)

Olen neulonutkin aika paljon. Miehen äidin tilaama vihreä neule edistyy (aikaisemmin esiintynyt kesäkuussa). Olen saanut takakappaleen ja melkein toisen etukappaleen valmiiksi. Aikaisemman hihan puran, koska siitä tuli mielestäni liian kapea ja neuletiheyskin on muuttunut käden takia (ja parempaan suuntaan, nyt saan suosituspuikkokoolla jopa ohjetiheyttä, kun aiemmin olen neulonut hyvin tiukkaa). Neuletiheyden muuttuminen helpottaa kyllä jatkossa valmiiden ohjeiden neulomista, kun ei varmaan enää tarvitse joka kerta ottaa paljon isompia puikkoja saadakseen sopivan tiheyden (eikä neuloa niin montaa mallitilkkua).

Lisää värjäystä

Minähän olen ahkera blogaaja tänään, kun jo kolmatta postausta kirjoitan. Unohdin kuitenkin molemmista aiemmista kirjoituksista kuivumassa olleet langat. Innostuin eilen taas värjäämään viimeisiä värjäämättömiä lankoja. Aloitin oikealla olevista punaisista, joista tuli juuri sellaisia kuin halusin. Värjäsin kirkkaanpunaista Nallea ja pinkkiä 7 veljestä. Nyt innostaa näidenkin lankojen neulominen huomattavasti enemmän. Vasemmalla oleva vihertävän sininen oli aiemmin luonnonvalkoista mitälie-lankaa. Siitä ei tullut ihan niin onnistunutta, väri jäi aika vaaleaksi. Keskellä oleva keltainen on mohairkokeilu ja siihenkin väri näytti aika hyvin tarttuvan. Lanka oli tipunkeltaista ja siinä näyttää olevan myös tekokuitusäie, joka jäi tipunkeltaiseksi. Mohair tuntui menevän aika helposti sekaisin. Punaruskeaan yritin ensin saada eri ruskean sävyjä, koska ruskean sekoittaminen karamelliväreistä tuntui aika haastavalta. Sitten laitoin siihen vihreää, jota oisin halunnut vain korostukseksi, mutta sitä tuli ehkä liikaa.

Seuraavaa postausta saatte todennäköisesti odottaa pidempään, koska ensi viikolla työt jatkuvat ja harrastaminen jää taas vähemmälle.

Postia SNY:ltä

Vieläkin eilisestä ostoksesta lankahumalassa sain tänään uutta lankahumalan aihetta. SNY:ltä tuli paketti, joka sisälsi vyyhdin (100g) vaaleanpunaista Grinascon merinosilkkiä (se on tummempaa kuin aiemmin varastossa majaillut merinosilkki, joten ei syytä huoleen), silmukkamerkkejä ja lakua. Merinosilkki on aivan ihanaa, samoin silmukkamerkit ja lakupussinkin olen jo avannut. Kiitos paketista! Kuvassa on mukana myös vaaleanpunainen satiininauha, jolla kirjekuoressa ollut lankapaketti oli solmittu.
Nyt minulla alkaa olla merinosilkkiä jo sen verran, että ehkä siitä uskaltaisin jo jonkun huivimallin aloittaa, ei tarvitse enää odottaa sitä täydellistä mallia, kun voi tehdä useita malleja. Tästä nimenomaisesta vaaleanpunaisesta en ole vielä saanut ideaa, mutta luultavasti kirjatilauksestani on apua, kunhan kirjat saapuvat (arvioitu toimitusaika saamassani sähköpostissa oli vasta syyskuun alussa). Väri on kauniin kesäinen, joten se sopisi kevyeksi kesähuiviksi yksinkertaisena tai ehkä kaksinkertaisenakin neulottavaksi. Idea alkaakin näköjään muodostua heti tätä kirjoittaessa. Huivi voisi olla suorakaiteen muotoinen, mutta pitsikuvioon tarvitsen virikkeitä kirjoista. Langan väri tuo mieleen vadelmat, joten yritän etsiä jonkun vadelmaisen pitsineuleen.

Minä, lankaholisti

Tilattuani neulekirjoja mietin, että voisin tilata samaan Visalaskuun myös neulelankaa. Aamulla herättyäni aloinkin heti surffaamaan sopivia lankakauppoja. Getknittedistä löytyi paljon ihanuuksia, mutta jostain syystä se ei oikein sytyttänyt. En löytänyt mieleistäni vihreäsävyistä sukkalankaa jo suunnittelemiini sukkiin (kun siitä neulekuviosta tuli liian iso 7 veljestä-paksuisiin sukkiin tai sukista olisi tullut jättikokoiset ja ohuempaa vihreää sukkalankaahan minulla ei ole). Ihastelin myös Lorna's Laces lankoja, varsinkin Helen's lace-lankaa, mutta siinäkin värivalikoima oli tällä hetkellä hyvin suppea. Katselin enimmäkseen sukka- ja huivilankoja. Ihastelin myös Noroa, mutta en osannut päättää, mitä väriä Silk Gardenista haluaisin (ja mitä siitä tulisi?). Ostoskoriini sain silti kokeilemalla aika mahtavan summan ja totesin, etten nyt vielä tilaa mitään.

Sitten muistin Cucumberpatchin alessa ihastelemani turkoosin Rowanin Linen drapen. Olen jo pitkään etsinyt sopivaa ohutta kiiltävähköä lankaa (esim. puuvillaviskoosisekoitetta) ja Linen drape on pellavaviskoosia eli oikeastaan vielä parempaa (eikä sitä tahdo saada, koska se on lopetettu). Värikin oli sopiva (ainakin kuvan perusteella). Laitoin ensin ostoskoriin 10 kerää. Sitten aloin tutkia muita alennuslankoja. Sulovilen minussa nosti päätään. Rowanspunin 4ply näytti aika kivalle ja oli halpaa. Oikeastaan siinähän oli aika kivoja värejäkin, vaikka värikartta ei niitä kovin hyvin näyttänytkään. Hieman googletusta ja löysin muita värikarttoja sekä sain paremman kuvan väreistä. Ostoskoriin lähtivät violetti, tummansininen ja sinivihreä, kaikkia näitä tilasin 3 vyyhtiä. Eihän näin halpoja lankoja voi kauppaan jättää ja näistä varmaan saa yhdessä jo jotain isompaa neuletta. Rowanspun DK näytti myös sopivan paksuiselta langalta ja siitäkin löytyi kiva sinivihreä väri, Eau de Nil, jota lähti myös ostoskoriin 8 vyyhtiä. Ehkä siitä jo neulepuseron saisi. Tutkin kaupan valikoimaa muutenkin kuin alennusmyyntien osalta. Hmm, ei sukkalankoja. Ehkä minun pitää ensi viikolla mennä taas Vaasan lankakauppaan kyselemään sukkalankojen perään, ainakin sen vihreäsävyisen. Ihastelin jälleen kerran Noroa, mutta en edelleenkään osannut valita väriä. Ihastelin myös monia silkkilankoja, mutta ne olivat sen verran kalliita, että ei tällä kertaa. Löysin monta sellaista lankaa, joita voisin ostaa sitten joskus ja tehdä neulepuseroita. Salaiselle neuleystävällekin löysin jotain sopivaa.

Hieman ihmetyksellä ajattelen lankaostoksiani, kun ne tuntuvat edelleen niin halvoilta. Jännityksellä odotan, mitä värejä paketista paljastuu, koska netin lankakartat olivat mitä sattuu ja tuli osteltua ihan vaan arviolta kivalta kuulostavia lankoja ja värejä (en yleensä tee tälläistä!). Pelkäsin etukäteen, että miten minulle mahtaa käydä, kun aloitan työt. Ostelenko vain lankaa ja kirjoja ehtimättä tehdä mitään? Nyt kesän aikana olen ostellut lankaa, mutta ehkä kuitenkin aika maltillisesti. Tilasin vasta Visakortin ja tietysti sitä piti heti testata. Varsinkin kun olin haaveillut jo pitkään, että sitten kun olen töissä, voin ostaa nettikaupoista lankaa ja neulekirjoja ja nyt vasta toteutin haaveeni. Ehkäpä useimmissa neulojissa asuu jonkinlainen sulovilen, joka herää aina kun on jotain halpaa ihanuutta tarjolla. Mietin jo lankaholistin päiväkirjaa tyyliin Bridget Jonesin päiväkirja, olisikohan sellaisella kysyntää?

Huivimaniaa

Jonkinasteista huivimaniaa on ilmassa, vaikka juuri nyt tällä hetkellä olenkin aika kyllästynyt tähän Print O' The Wave -huiviini. Tein vaaleammalla sinisellä keskipalat niin pitkiksi kuin lanka riitti ja reunukseen otin varastosta sen ainoan yhtään samantyyppisen langan ja nyt näyttää, ettei sekään riitä. Keskusta on siis ohutta pellavalankaa ja reunus ohutta pellavavillaa. En ole ollenkaan vakuuttunut väriyhdistelmästä, mutta en myöskään jaksa purkaa ja etsiä muuta korvaavaa lankaa. Varmaankin teen tuolla lopulla langalla hyvin kapean reunuksen, jotta saan reunan loput silmukat samalla pääteltyä.
Seuraaviksi huiviprojekteiksi olen miettinyt mm. Kiriä, Candle Flame Shawlia ja Orenburgin tyylistä huivia (kuva). Lisäksi olen haaveillut myös Peacock Feather Shawlista ja monista Heirloom Knittingin malleista. Huivilankojakin olen varastooni muutaman kerännyt, mutta en osaa päättää, mitä haluaisin mihinkin huiviin käyttää. Kuvassa on valkoista ja vaaleanpunaista Grinascon merinosilkkiä, joista todennäköisesti jompaa kumpaa käytän tuohon Orenburg-huiviin. Luulen, että punainen alpakka päätyy sormikkaisiin ja ehkä kaulaliinaan, eikä huiviin, kuten kaupassa ajattelin. Tummanpunainen Rowanin Kidsilk Haze on niin ihanaa, etten ole siitä uskaltanut vielä neuloa mitään. Se kun tuntuisi haluavan täydellisen huivimallin. Lisäksi minulla on erittäin kirkasta pinkkiä Novitan Kid mohairia, joka myös sopisi johonkin huiviin, ehkäpä siitä voisi tulla Kiri.
Lisäksi tiedotus salaiselle neuleystävälleni. Tilasin tänään neulekirjoja, joten toivottavasti et ole vielä ehtinyt minulle sellaisia hankkia. En vielä paljasta kirjoista sen enempää, koska luulen, että joku niistä saattaa lähteä omalle salaiselle ystävälleni (ellen sitten halua ihan välttämättä pitää kaikkia itse). Tein Amazoniin itselleni toivelistan, jonka pitäisi löytyä nimelläni tai sähköpostiosoitteellani, jos tämä helpottaisi sinua mahdollisissa kirjavalinnoissa.

Helmisalkut ja suunnitelmia

Itseasiassa unohdin nämä helmisalkut eilisestä välineurheilu-postauksesta. Unohdin toisen salkun Vaasaan edellisellä kerralla ja nyt hain sen samalla ja sain vihdoin loputkin helmeni järjestykseen. Salkut ovat Clas Ohlssonilta. Sain helmet mahtumaan kahteen salkkuun. Kovin paljon tilaa näissä ei ole uusille helmille, joten täytyy alkaa helmiäkin kuluttaa. Suunnitelmia on kyllä jo paljon, kun vaan ehtisi toteuttaa.
Tässä on yksi helmien käyttösuunnitelma. Ostin tänään 2 kerää lisää tätä vaaleansinistä alpakkaa, koska päätin tehdä siitä siistin bisnesneuleen (aiemmin minulla oli 4 kerää ja tämän pitäisi riittää). Ostin Helmimeristä jäänsinisiä helmiäkin, jotta voisin neuloa niitä langan kanssa. Kaupassa oli vain yksi 25g pussi, joten ehkä tarvitsen niitä lisää tai sitten laitan helmiä vain hyvin vähän johonkin kohtaan.
Suunnitelmia olisi nyt paljon enemmän kuin aikaa ja innostusta. Yritän nyt saada jotain valmiiksikin ennen kuin sairasloma loppuu. Joululahjatkin alkavat pikkuhiljaa olla mielessä. Niitä pitäisi aloitella, jos aion ehtiä tekemään itse mahdollisimman paljon. Luulen, että tänä vuonnakin pukinkonttiin päätyy ainakin sukkia, huiveja ja helmikoruja, ehkä myös pipoja ja lapasia. Yhden huivin olen jo neulonutkin, tammikuussa tehty vihreä Branching out-huivi päätyy joululahjaksi.

Välineurheilua

Sain kädestä sen metallihäkkyrän pois. Kyllä sitä jo odotinkin. Ranne on nyt hyvin jäykkä ja vähän kipeämpi, kun se jo liikkuu, vaikka ei vielä kovin paljon. Lihakset ovat kuitenkin ehtineet surkastua. Nyt vaan kovaa jumppaa eli paljon neulomista ja virkkaamista (ja sain kyllä ihan oikeitakin jumppaliikkeitä ja fysioterapeutilta saan lisää). Kädestä ei välttämättä tule samanlaista kuin se oli ennen, mutta sen näkee vasta noin vuoden päästä ja jumpan pitäisi kyllä auttaa pitkälle.
Kävin myös ostoksilla. Sain miehen suostuteltua matkustamaan Tampereen kautta, että pääsin käymään Helmimerin myymälässä. Nettisivut kuulemma vaihtavat paikkaa jossain vaiheessa ja sinne tulee tarkempia ohjeita. Helmimerin myymälän osoite Tampereella on Aleksanterinkatu 35 ja sisäänkäynti oli nurkan takaa (en nyt muista kadun nimeä). Ostin lähinnä neulomiseen sopivia siemenhelmiä eli kokoja väliltä 9/0 - 6/0. Sitten ostin myös pari pussia mikrohelmiä, kun vihreät ovat melkein loppu ja turkooseja minulla ei ollut. Koriin löysivät vielä kilolamppuhelmet, vasemmalla alakulmassa olevat marmorihelmet, puuhelmet (Bead&Buttonissa oli ohje päällystettyihin puuhelmiin, aion kokeilla), sekalainen pussi kivihelmiä, aitoja helmiä ja pari pussia isoja helmiä. Yllätin itseni ja ostokseni pysyivät kohtuullisina eli juuri siinä mitä olin ajatellut.
Paluumatkalla sain miehen puhuttua ajamaan vielä Kauhavan kautta, kun ei se edes kiertänyt paljon. Kauhavan kangasaitasta ostin vyyhdinpuut (kangasaitan mukaan kerinlehdet) ja kerijälaitteen. Tänään olenkin kerinyt jo monta vyyhtiä. Grinascon merinosilkinkin kerii näillä välineillä helposti ja nopeasti. Taidankin mennä kerimään vähän lisää. :)