Keskeneräisiä töitä

Keskeneräisiä töitäkin on kertynyt kaappiin jokunen (yllätyin oikeastaan, ettei tämän enempää, mutta olenkin pari vuotta yrittänyt tehdä ainakin neuleet valmiiksi asti). Päätin laittaa tänne kuvia ja tarinoita töistä itselleni pelotteeksi (että saisin niitä tehtyä joskus valmiiksikin) ja muille kannustukseksi.
Tuoreimpana on tämä Branching out -huivi tummanvihreästä alpakasta. Lanka on itseasiassa huudellut jo muutaman päivän, että se haluaa tällaiseksi, aloitin sitten huivin eilen. Ensin kokeilin tehdä kahta mallikertaa, mutta se näytti silmukoiden luomisen jälkeen liian leveälle. Sitten kokeilin vain yhdellä mallikerralla, mutta alpakka on sen verran ohutta, että se oli liian kapea. Päädyin kuitenkin tekemään huiviin kaksi mallikertaa ja laitoin niiden väliin kolme silmukkaa (langankierto, 3s yhteen, langankierto), minusta toimii hyvin pitsineuleessa. Tämän huivin todennäköisimmin saan valmiiksikin.
Nämä hahtuvalapaset odottavat huovutusta. Neulahuovutin villalevystä niiden selkämykseen kukat ja kun ne ovat huopuneen koneessa, ompelen kukan keskustaan helmiä. Aiemmin huovutin laukkuun märkähuovuttamalla kukan villalevystä ja laitoin sitten vasta laukun koneeseen huopumaan. Nyt kokeilin neulahuovutusta (ensimmäistä kertaa), saa nähdä miten se toimii koneessa.
Seuraavat lähes aktiivisesti kesken olevat työt ovat kaksi koivunlehtishaalia. Vaaleansininen tulee äitille, mutta siitä loppui lanka kesken ja äitillä pitäisi olla sitä lisää toisella paikkakunnalla. Tummansinistä en ole jaksanut kovin aktiivisesti neuloa, koska neulon siihen helmiä ja niiden siirtely langalla eteenpäin pois tieltä on hidasta ja hankalaakin välillä.
Jos jatketaan aikajärjestyksessä, niin seuraava kesken jäänyt työ on ristipistotyö, jota tein viime kesänä. Työstä puuttuu enää valkoisella tehtävä reunuskuvio, jota olen jo aloittanut (näkyy kuvassa huonosti). Tästäkään ei siis enää paljon puuttuisi. Taustakangas tulee valmiiseenkin työhön taustaksi, olen suunnitellut siitä pöytäliinaa. Tähän on käytetty aikaa suunnilleen 2-3 kuukautta ja reunuksen tekeminen loppuun veisi ehkä neljä viikkoa, ei siis enää mahdoton homma.
Viime keväänä aloitin tekemään itselleni kesäneuletta turkoosista ikivanhasta merseroimattomasta puuvillasta. Tein jopa mallitilkut ja testasin niillä langan kutistuvuutta, silti meni neuletiheys pieleen ja ensimmäisestä versiosta tuli liian iso pesun jälkeen. Tässä siis toisen version etu/takakappale ja ensimmäisen version hihat, joista pitäisi purkaa kädentiekavennusten kohta ja neuloa muutama sentti pituutta lisää ja tehdä kädentiekavennukset uudestaan. Tämäkään ei olisi kovin iso homma, mutta olen samat langat tainnut neuloa jo kolme kertaa, ei enää sitten kiinnostanut ilmeisesti tarpeeksi paljon. Sitten aion tehdä tähän ohuesta virkkauslangasta (sekin vaaleaa turkoosia) pääntien reunaan pitsin, mutta käyttökelpoinen tämä neule olisi ilman pitsiäkin.
Punaharmaa neule odottaa enää kasaamista. Muistaakseni tämän olen tehnyt joskus noin vuosi sitten keväällä, mutta kasaaminen jäi jostain syystä. Lanka on jotain vanhaa halpislankaa, sellaista vähän pörröistä.
Kanavatyökuva on viime helmikuulta. Sen jälkeen pistoja on tullut lisää, mutta ei tarpeeksi, työ on yhä kesken. Työstä loppui joku lankakin kesken, mutta en ole vielä ostanut lisää, kun haluan ensin tehdä muut värit valmiiksi ja katsoa riittävätkö muut langat. Ostaa sitten kerralla kaikkia puuttuvia värejä. Tähän työhön taisi innostus loppua kokonaan, kun aloitin ristipistotyötä (kuva ylempänä).
Sitten viimeisin ja pitkäaikaisin keskeneräinen työ. Hopeista palajakku olen virkannut muistaakseni vuodesta 2001 lähtien (tai 2002 en ole ihan varma). Kokokin on hieman tainnut kasvaa jakun aloittamisesta, mutta kyllä se silti (onneksi) vielä mahtuu. Hihat pitäisi virkata loppuun ja sitten helmaan vielä rivi tai kaksi lisää pituutta. Työtä tässä on paljon ja en oikein osaa virkata samalla kun teen jotain muuta, niin ehkä tämä on siksi jäänyt kesken.

En tiedä miksi, mutta useimmiten käy niin, että alkuun on hirveä innostus ja saa paljon valmiiksi. Sitten ei kuitenkaan jaksa tehdä työtä loppuun, vaikka olisi enää vain vähän viimeistelyä jäljellä. Vähän hassua.