Jämäilyä

Jämälankavaraston tuhoamisprojekti loppuu tänään ja mitä sain aikaan, en niin yhtään mitään. Ennen kuin projekti alkoi, kaivoin jämälankalaatikon esille ja löysin keskeneräisen jämälanka työn. Neuloin pari kerrosta ja jätin sen edelleen keskeneräiseksi (dominoneuleena ohuesta puuvillasta pieni peitto/siivousliina 2 mm puikoilla, ei oikein edisty). Sitten aloitin viikko sitten matkaneuleeksi kämmekkäitä, jälleen ohuesta langasta. Puikot tällä kertaa 2,5 mm. En ole saanut ensimmäistäkään kämmekästä vielä valmiiksi. Aloitin myös virkkaamaan amppelia kukkaruukulle, koska jämälangoista löytyi sopiva keltaisen sävy. Noh, lanka ei riittänyt kuin puoleen väliin ja koska lanka on jotain todella vanhaa jämää ja itse värjättyä, sitä ei ees saa lisää. Menee purkuun ja pitää ostaa uutta sopivan väristä lankaa amppelia varten.Ihme kyllä, jotain tuli valmiiksi, mutta tämäkin on oikeastaan huijausta, koska nämä kämmekkäät aloitin jo joskus vuoden vaihteessa. Lanka loppui kesken ja toisesta puuttui ihan pari senttiä. Löysin lankaa lisää vasta vähän aikaa sitten ja neuloin nämä loppuun. Lanka on Garnstudion alpakkaa ja sitä meni ehkä 20g. Nyt ei tietenkään enää ole tarvetta ranteen lämmittimille, tammikuussa olisi ollut. Reunassa ja selkäpuolella on pitsineuletta, kämmenpuoli on ihan sileää. Peukalokiilan kanssa kämmekkäät ovat juuri sopivat minun käteeni. Pitsineule nostaa selkäpuolen vähän kämmenpuolta ylemmäs ja kämmenpuolelle jää enemmän tilaa sotkea käsiä. Minun piti tehdä näihin ohje, mutta olinpa hyvin unohtanut tammikuun jälkeen, miten nämä on tehty. Piti alkuun muistella pitsimallikin uudestaan. Taitaa siis jäädä ohjeen kirjoittamatta, kun en ole mitään muistiinpanoja tehnyt.

Viikonloppuna näkyi tälläinenkin ihme. Ihan oikea sammakko hyppi takapihalla ja meni sitten kököttämään takapihalle olevalle lumelle. Kävin nostamassa sen aurinkoon ja siitä se oli sitten hävinnyt. Nyt lumi on jo sulanut takapihalta ja huomenna pääsee taas laittamaan pihaa ja kukkapenkkejä.

Taas kukkia

Kävin eilen Plantagenissa katselemassa ja silmiin sattui tämä huonekalla. Pitää opetella hoitamaan tätäkin ja katsoa saanko tämän ensi vuonnakin kukkimaan.

Sitten maalasin taas ruukkuja. Kohta minulla ei ole enää yhtään valkoista kukkaruukkua. :) Kallan vaihdan pienempään näistä ja isompaan tulee joskus joku muu kasvi. Isompaan ruukkuun voisin kokeilla decoupagea, jos löydän jostain sopivan värisiä ja kivoja lautasliinoja. Jos en löydä, niin sabluunamaalaus on myös yksi vaihtoehto.Nyt kun on oma talo ja oma piha, niin iso osa vapaa-ajasta menee pihan ja kodin laittamiseen. Tämä tarkoittaa vähemmän aikaa käsitöille, vaikka kodin laittamiseen pystyykin yhdistämään oman käden jälkeä. Blogin lukijat, haluatteko lukea ja nähdä välillä myös puutarhajuttuja ja muita harrastuksia vai vain ja ainoastaan käsitöihin liittyviä asioita? Mietin toisen blogin perustamistakin, mutta luulenpa, etten saa aikaiseksi päivittää kahta blogia. Pelkkään käsityöhön keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että päivitystahti hidastuu, kuten on jo käynytkin. Puutarha-aiheita on lähinnä kesällä, vaikka onhan minulla huonekasvejakin, mutta tuskin niissä talvella riittää niin paljon ihmeteltävää. Toinen satunnainen harrastus on ruuanlaitto, mutta enpä ole ennenkään saanut mitään ruoka-aiheista blogattua, joten en ehkä jatkossakaan saa (ellen sitten tee jotain tosi hienoa ;)). Kertokaa mielipiteenne, mitkä asiat kiinnostavat. Vastaajien kesken arvon käsityöaiheisen palkinnon, joka on hyvin todennäköisesti sukkalankaa (voittajan mieltymyksen mukaan, saatan löytää varastosta jotain muutakin). Vastausaika päättyy viikon kuluttua 4.5. klo 14.

Sisustusta ja matkustelua

Minun piti jo viikonloppuna blogata uusimmat sisustusjutut, mutta unohdin. Maalasin ihan tavallasia altakastelevia kukkaruukkuja kivimaalilla, jotta ruukut sopivat paremmin sisustukseen. Näistä tuli ihan hauskoja. Maalipurkki oli ilmeisesti vähän vuotanut ja oli vajaa, joten sain sen kaupassa vähän halvemmalla ja se riitti juuri näihin kahteen ruukkuun (ja kun se oli ainut tätä väriä kaupassa ja tietysti maalaamaan piti päästä heti). Ruukut on maalattu kahteen kertaan. Ensimmäinen värikerros ei peittänyt tarpeeksi.

Viime viikonloppuna saatiin taas hieman lisää huonekalujakin. Kukilla on nyt oma taso ikkunan alla. Pitää vielä vaihtaa vasemmassa reunassa oleville kukille ruukut ja istuttaa kupissa oleva enkelinsiipi, kunhan sen juuret ovat tarpeeksi pitkät. Taso näyttää vielä paljaalta ja suunnittelin jo neulovani siihenkin liinan, samaan tyyliin kuin pöytäliina.

Kevättakista oli irronnut pari nappia, joten ompelin siihen kokonaan uudet napit. Napit löytyivät varastosta, massailin nämä joskus viime vuonna.

Työ vei tällä kertaa Tukholmaan. Ehdin jopa käydä lankakaupassa, koska lentoja joutui odottamaan, niin sama sitten odottaa Tukholmassa. Garnverket löytyi helposti. Kauppa on Kungsholmenissa kävelymatkan päässä keskusasemalta. Lentokoneelta pääsee asemalle tosi kätevästi ja nopeasti junalla. Mutta takaisin lankakauppaan. Maksu Visalla onnistuu. Hintataso ei ollut mitenkään erityisen halpa, samaa tasoa kuin Suomessakin. Kaupassa oli Garnstudion, Rowanin, RYC:n, Colinetten ja Plassardin lankoja (saattoi olla vielä jotain muutakin). Lisäksi kaupassa oli Gotlannin villaa, samantyylistä kuin vironvilla. Ihailin aluksi silkkejä ja pellavia, mutta koska ne eivät olleet erityisen halpoja, päädyin ostamaan punaista RYC:n Cashsoft DK:ta. Kauppa oli minusta viihtyisän oloinen, myyjä istui pöydän ääressä neulomassa, kun astuin sisään.Ravelry-kutsukun saapui, kun olin reissussa. Minut löytää sieltä nimellä MarjaV (jos nyt ehtisi jossain vaiheessa siihenkin perehtyä).

Sisustus jatkuu

Aiemmin ristipistoiltu pieni ruusukuva sai samanlaiset kehykset kuin ruusukortitkin. Tämä on kooltaan pienempi ja miehen mielestä se ei sopinut vessaan muiden ruusutaulujen seuraan. Laitoin tämän sitten eteisen seinälle, mutta tässä se näyttää kovin yksinäiseltä. Pitää etsiä lisää sopivia kuvia seinälle. Tosin vihreä paperi kehyksissä on jo ihan lopussa, joten joudun varmaan tekemään vielä uudet kehykset.Tässä on sitten seuraava sisustusprojekti:

Sisustusta

Sain tammikuussa äidiltä kortin. Koska pidän ruusuista, päätin tuunata kortista pieniä tauluja vessan seinälle. Ongelmaksi osoittautui kuvien kehystäminen. Pieniä neliön mallisia kehyksiä oli lähes mahdoton löytää, varsinkaan kun en halunnut maksaa niistä paljoa. Päädyin tekemään kehykset itse. Ensin ajattelin massailla jotain sopivaa kehyksiksi, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi. Eilen sitten innostuin tutkimaan paperi- ja kartonkivarastoa, jos löytyisi jotain sopivaa. Kehykset on tehty kartongista ja vihreästä paperikassista. Koska yksivärinen paperi oli tylsä, leimasin kehyksiin raitoja. Kova paperi oli vähän ryppyistä ja kehyksistä tuli vanhahtavan oloiset. Väri sopii hyvin kortteihin ja pieneen vessaamme.

Lace ribbon on nyt pingoitettu. Huivista tuli juuri sopivan mittainen. Toisesta kerästä voisi tehdä huivin pariksi sormikkaat tai lapaset.

Lace ribbon

Sain viime kuussa s#nyltä lahjaksi Malabrigon pitsilankaa. Lanka tuntui käteen heti ihan kaulaliinalta, vaikka värin epäilin olevan ehkä hieman liian tummaa minulle. Knittyn Lace ribbon malli ei heti sellaisenaan säväyttänyt, mutta kun näin Pura lanan version, malli kolahti. Neule valmistui reilussa viikossa ja lankaa kului vain yksi 50 g kerä. Neuloin kerän ihan loppuun. Huiville tuli pituutta noin 170 cm ja leveyttä noin 20 cm. Malli toimii hyvin myös pätkävärjättyyn lankaan. Malabrigon väri on hyvä, pätkävärjäys on hillitty ja pinta on elävää. Kuvassa oleva mytty on vielä pingoittamatta, mutta nyt huivi on kuivumassa maton päällä pingoitettuna.

Sisustuskin etenee pikkuhiljaa. Tänään kävimme miehen kanssa ostoksilla. Ensi viikolla saamme toivottavasti lipaston ja olohuoneeseen tason ikkunan alle kukkia varten (ja kai siihen muutakin tavaraa tulee). Olen jo pitkään haaveillut orkideasta ja nyt ostin vihdoin itselleni sellaisenkin. Pitsisen pellavaisen pöytäliina myötä aloin haaveilla pellavaisista verhoista. Jos vaikka saisi neulottua muutaman paneeliverhon (ei kyllä ole vielä oikeanväristä lankaakaan, mutta ehtiihän sitä hankkia). Toinen omituinen mielihalu on neuloa ja huovuttaa matto. En tiedä, miten hyvin sellainen käytännössä toimii, pitää varmaankin kokeilla.