Sain siis takin vihdoin eilen valmiiksi. Kiire tuli sen kanssa, kun mies vielä sairastui ja se oli pakko saada eilen valmiiksi, että ehtii mukaan, kun itse lähdin tänäaamuna Lappeenrantaan. Virheiltä en välttynyt tälläkään viikolla. Vaikka tarkistin kummalle puolelle napit tulevat ja kummalle napinlävet, nämä menivät silti takissa ensin väärin päin. 90-vuotiaalle ei voi antaa takkia, jossa napinlävet ovat miesten puolella, joten korjasin tämän neulomalla napinlävet toisellekin puolelle ja ompelemalla napit entisten napinläpien päälle. Se onnistui ihan hyvin. Tasku oli taas hieman kireämpi kuin etukappale (neuletiheys muuttui, se alkaa taas palata normaaliksi tiukaksi), mutta sen onnistuin höyryttämään. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Työtä oli paljon kaikkien korjausten kanssa ja takkiin kyllä vielä jäi joitain pieniä huomaamattomia virheitä (olkoot, ainahan käsitöissä on jotain, se on se käden jälki). Vaikka olenkin totaalisen kyllästynyt koko takkiin, näen silti mielessäni samanlaisen itselläni punaisena. Onkohan minulla päässä vikaa?
Seuraavaksi minun pitäisi oikeasti neuloa itselleni korvaläpät (tai joku korvaläpällinen panta) kylmiä aamuja varten pyöräilykypärän kanssa käytettäväksi, mutta aloitin tänä aamuna junassa sukat. Pakko tehdä jotain pään nollausta ensin. Ohje Gentleman's socks with Lozenge Pattern on Nancy Bushin Knitting Vintage Socks kirjasta ja lankana on vaalea siniharmaa Regia cotton. Alunperin en ihastunut erityisemmin malliin, mutta se tuntui sopivan lankaan ja koko tuntui tarpeeksi isolta pikkuveljelle. On oikeasti ihana tehdä vaihtelun vuoksi jotain valmiin ohjeen mukaan, kun ei tarvitse itse laskea mitään vaan voi vaan lukea, mitä seuraavaksi pitää neuloa. Nyt olen tehnyt elämäni ensimmäisen pyöreän eli ranskalaisen kantapään. Tein varresta lyhyemmän, koska ohjeen mukaan olisi tarvittu 3 kerää lankaa ja minulla on kaksi ja muutenkin minusta ohjeen mukaan varsi oli liian pitkä. Toivottavasti tämä riittää pään tyhjennykseksi, että saan suunniteltua ja neulottua myös ne korvaläpät. Haaveilen myös rannekkeesta ja viikko sitten sain siihen jo ideankin, mutta se joutuu valitettavasti vielä odottamaan puikoille pääsyä. Täytyy kyllä ensin toipua eli nukkua, syödä ja muutenkin levätä. Aloitin tässä diplomityötäkin tekemään, että valmistuisinkin joskus, joten neulominen jää todellakin talven aikana vähemmälle (eli ostelen varmaan vaan hirveät kasat lankaa ja pitää hankkia lisää bambuisia sukkapuikkoja, minulla on vain 3-milliset ja niillä on niin hyvä neuloa verrattuna metallisiin).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ihan samaa sukkaa tehdään - minäkin lyhensin vartta. Tein myös tuon kantapään ihan ekaa kertaa, enkä oikein tykännyt siitä.
Minä tavallaan tykkäsin tuosta, mutta pitää vielä kokeilla käytössä, että miten se muotoutuu jalkaan. Tämän hetken suosikki on kuitenkin tiimalasikantapää. Katsotaan nyt, tuleeko tilalle uutta suosikkia, kun kokeilen uusia tapoja. Jännä myös kokeilla erilaisia kärkikavennuksia.
Lähetä kommentti