Ostokset ja suunnitelmat

Ostin eilen Burdan. Olin jo aiemmin katsonut, että siinä oli joitain kivoja malleja ja päätin eilen ostaa sen, koska kuu vaihtuu kohta ja myöhemmin sitä ei varmaan enää saa. Siitä löysin heti kivan paitapuseron mallin ja takin. Paitapusero oli ommeltu satiinista eikä varastossa sellaista ollut. Takkikangas minulla on varastossa ja siihen olen jo aiemmin katsonut mallin valmiiksi, mutta nyt se menee uudestaan harkintaan. Tänään kävin kaupungilla ja tälläisen löysin kangaskaupasta:

Kuvassa on siis tummanpunaista satiinia, jota löytyi palana (ja palan koko näytti sopivalta), joten ostin sen pois. Tästä siis suunnittelen paitapuseroa Burdan mallilla. Samasta kaupasta olin itseasiassa ostamassa reumalankaa, jota olen jo pidemmän aikaa katsellut sillä silmällä. Nyt vihdoin ostin sitä 4 kerää eli 200g. Yhdessä kerässä on noin 310m lankaa, joten tästä määrästä saa jo ison ohuen pitsihuivin. Vielä en tiedä, jätänkö langan luonnonvalkoiseksi vai värjäänkö. Valkoinenkin on toisaalta kiva.

Sitten kävin toisessa lankakaupassa etsimässä sitä tummanharmaata lankaa, josta jo aiemmin kirjoitin. Minulla on todella paljon erilaisia sukkajämälankoja ja ne kaipaavat jotain yhdistävää tekijää. Olen jo pitkään suunnitellut kirjoneulesukkia ja lapasia tummanharmaalle pohjavärille yhdistellen erilaiset jämälangat kirjoneuleeseen. Tummanharmaan valitsin siksi, koska mustasta en pidä ja harmaa on vähän pehmeämpi sekä riittävän neutraali väri yhdistelemään ne kaikki muut väriläiskät (siis jämät). Ostin 200g Sisua ohuemmille jämille ja 200g Jannea paksummille jämille.

Seuraavassa kuvassa onkin sitten värisommitelmia osasta jämälankoja ja harmaista langoista. Oikealla olevat keltaiset ovat kasvivärjättyjä, joista kaksi siis tuli SNY:n paketissa. Ihan kaikkia jämälankoja en lattialle levitellyt. Näistä tulee siis jotain, joskus. Traditional Scandinavian Knitting kirja tarjosi niin ihania kirjoneulemalleja lapasiin ja kuvioita, joista voin suunnitella sukkia, että varmaankin käytän sitä suunnitteluapuna. Lisäksi Mary Oljen Kauneimmissa käsitöissä on paljon kirjoneulelapasmalleja ja se minulta löytyy kirjahyllystä.

Näistä saa vielä monet sukat ja lapaset. Millonhan ehdin neuloa ne kaikki?

Kiitos SNY!

Torstaina minulle oli tullut pakettikortti. Koska lähettäjäkentässä oli c/o Kristel, niin kyseessä oli paketti SNY:ltä. Tänä aamuna pääsin sen hakemaan asiamiespostista. Paketti painoi 0,9kg, mitä ihmettä siellä voi olla?
Avasin pakettia heti postista tultuani, vaikka kotiin on vain muutaman minuutin kävelymatka. Paketin sisällä oli ensin kaunis kassi (varsin täysi sellainen).
Kassin sisältä löytyi kahvintuoksuisia kynttilöitä (yksi suosikkituoksuistani, ehkä jopa se paras niistä), hopeatoffeeta, kortti ja itse kasvivärjättyä lankaa. Kynttilät kuvasin näin päin, jotta näkyy kuin kauniita ne ovat. Sisällä näyttäisi olevan kahvipapuja jonkinlaisessa geelissä, mutta sydän ei jatku sinne asti. Pitää varmaankin illalla kokeilla näitä. Vasemmalla oleva lankakerä on värjätty pietaryrtillä ja oikealla oleva nokkosella. Arvioin, että lankavarastoni kasvoi taas 100g (nämä ovat kyllä ihan pientä omiin sortumisiin verrattuna :D). Luulen, että näistä langoista tulee lapasia. Kaivoin jo kaapista muita vastaavan paksuisia villalankoja ja pohdiskelin väriyhdistelmiä. Luultavasti tulossa on siis kirjoneulelapasia. Olen aiemmin ostanut jostain torilta sipulilla värjättyä lankaa, mutta se osoittautui lähes samanväriseksi kuin nokkosella värjätty, joten sitä en voi yhdistää näihin. Oikeastaan nään jo langat kirjoneuleena tumman pohjavärin kanssa, ehkä tummanharmaalla pohjalla tai jopa mustalla (kunpa olisi enemmän aikaa neuloa kaikki mieleen tulevat suunnitelmat).
Kiitos paketista! Olen koko kuukauden jo odottanut yllätystä, mutta pakettisi tuli nyt ehkäpä juuri parhaaseen aikaan piristämään tätä viikkoa.

Muuta raportoitavaa minulla ei nyt olekaan. Salaiset neuleet edistyvät ja ehdin junassa neuloa sukkaakin ja sukka on kohta valmis.

Punamustaa

Sain valmiiksi taas uudet sukat, tällä kertaa ihan parina. Ohje on Knitting Vintage Socks -kirjasta malli Lichen ribbed socks ja lankana on etikka- ja elintarvikevärikäsittelyn (värjäsin sinisellä ja punaisella ja tälläistä sain, aika kiva väri minusta, vaikka ei tullutkaan sellainen kuin piti) saanut punainen Nalle, jota kului n. 100g. Tein sukat ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä, jotta vihdoin saisin tarpeeksi isot sukat. Nyt koko vihdoin on sitä mitä pitikin. Sukissa on Walesilainen kantapää, joka oli ihan mukava tuttavuus. Kantapäästä tulee tällä tavalla aika pyöreä. Ainoastaan epäsymmetriset kavennukset häiritsivät minua. Pitää seuraavan kerran tehdä ne itse symmetrisiksi. Ensimmäistä kertaa uutta asiaa kokeillessa halusin tehdä ohjeen mukaan. Kärkikavennuksena on kolmesakarainen tähtikavennus ja sekin oli minulle uutta. Se oli muuten ihan kiva, mutta siitä tulee aika pitkä kärki ja 3s nurin kavennukset olivat aika paksuja kohtia. Tykkään muuten kovasti tästä väristä. Itsevärjätyssä langassa kun ei ole säännöllisiä pätkiä eivätkä ne siten muodosta mitään säännöllisiä pintojakaan vaan pinnasta tulee elävän epäsäännöllinen. Seuraavaksi taidankin neuloa jotain salaista ja lankavaraston tutkiminen jatkuu myös, joten lisää sukkiakin on luvassa.

Sorruin taas

Käytän yleensä junayhteyttä, jossa on junanvaihtoaikaa tunti Tikkurilassa (oikorataa ennen se oli Riihimäellä). Selvitin tietysti heti, onko Tikkurilassa mitään mielenkiintoista. Löytyihän sieltä lankakauppa ihan aseman vierestä. Normaalilla junayhteydellä mennessä en vaan ehtisi siihen. Eilen pääsin lähtemään aikaisemmalla junalla, jossa on myös junanvaihtoaikaa tunti Tikkurilassa ja sen hyödynsin lankakaupassa. Kävin kauppakeskus Tikkurissa sijaitsevassa Villiksessä. Siellä on muuttomyynti, se muuttaa 30.10. kadun toiselle puolen. Uusi osoite on Unikkotie 5a. Muuttomyynnin takia siellä oli jotain sukkalankaa tarjouksessa, olikohan se 4 kerää 10e. Jotain muitakin alennuksia siellä oli. Alekorista löytyi vaatteiden koristeluun tarkoitettuja paketteja, jotka sisälsivät liiman, kimalletta ja koristeita. Ne jopa kestävät pesua. Jätin nämä kuitenkin kauppaan, vaikka ihan jännä idea olikin. Sitten kaupassa oli nappeja ja neulepuikkoja, myös paljon bambuisia ja valmiita töitä esillä. Keskityin kuitenkin olennaiseen eli lankaan. Minusta valikoima oli aika kattava, vaikka värejä ei ollut kovin paljon ainakaan esillä. Ilmeisesti tilaamalla niitä saa lisää. Kaupasta löytyi huopuvia lankoja ja hahtuvakiekkoja, puuvillalankoja, Idenan bambulankaa, vauvaulankoja (pehmeää merinoa pääasiassa), hieman omituisia tekokuitulankoja ja tehostelankoja (paljon erilaisia tekokuituisia pörrö- ja hapsulankoja ja ohutta mustaa lankaa, jossa oli helmiä pujoteltuna lankaan valmiiksi), mohairia aivan upeissa väreissä (syksyn uutuuksia oli juuri saapunut, oli sekä liukuvärjättyjä että yksivärisiä), luksuslankoja kuten silkkilangat ja -sekoitteet, neulepellavaa, Katian angoralankaa ja villalankoja ja joitain sukkalankoja. Minun mittapuullani todellakin erikoislankakauppa ja minullahan ei ole kokemusta Menitasta ja muista maailman lankaihmeistä.
Tutkin ensin kaupan kokonaan läpi. Olin jo aiemmin päättänyt ostaa Austermanin Step sukkalankaa, jos sitä löytyy (eli siis sitä uutta, jossa on aloe veraa ja jojobaöljyä). Sitä löytyi ruskeana ja sinisenä ja muita värejä on kuulemma tulossa. Ostin tavoistani poiketen ruskeaa yhden kerän (100g) kokeilua varten. Koriini löysi kolme kerää (150g) pinkkiä Sivillaa, uutuusväriä numero 927. Todellisuudessa tuo on hieman sinisempi sävy kuin kuvassa. Sitten iskin käteni johonkin sellaiseen, mitä en voinut jättää kauppaan. Olen nettikaupoissa kuolannut moneen kertaan kashmirsekoitteita, mm. Rowanin Cash Softia. Kaupasta löysin Sublimeyarnsin (ilmeisesti joku uusi, koska sivuilla ei ole vielä mitään, mutta vyötteessä oli tuo osoite) lankaa, jossa on 75% merinovillaa, 20% silkkiä ja 5% kashmiria. Lanka on uskomattoman pehmeää. Kauppaan jäi vielä valkoista, luonnonvalkoista, vaaleanpunaista tai roosaa (miten sitä sävyä haluaakin kutsua), hyvin vaaleaa vihreää ja vaaleaa ruskeaa. Ostin nimittäin kaikki vaaleansiniset (500g) itselleni paitalangoiksi. :) Tämäkin lanka oli vasta tullut syksyn uutuus.
Junassa sain taas vähän neulottua. Tein pienemmän rannekkeen punaisesta alpakasta. Lankaa kului arviolta ehkä 10g. Nyt se flunssa on sitten minulla ja Tikkurilan jälkeen en juuri jaksanutkaan neuloa. Voisin kuitenkin suunnitella jo seuraavia sukkia.

Valmista

Sukan viemää ja muutakin

Oletko koskaan miettinyt, miltä mustavalkoinen pätkävärjätty lanka näyttäisi kirjoneuleena värillisen langan kanssa?
Tutkin viikonloppuna sukkalankavarastojani ja minullahan on melkoinen määrä sukkalankaa edelleen. Pääasiassa erilaisia jämiä. En oikeastaan pitänyt tästä mustavalkoisesta langasta sellaisenaan, joten mietin, että miltähän se näyttäisi kirjoneuleessa ja siitä se ajatus sittne lähti. Etsin paksuuteen sopivia värikkäitä lankoja ja niitä löytyi yllättävän paljon. Aluksi sukan varteen kokeilin koolaidattia punaviolettia lankaa, mutta kuten näkyy, se ei oikein toiminut. Kirjoneulekuvio häviää kahden pätkävärjätyn langan sekaan. Sininen ei myöskään erotu tarpeeksi selvästi, mutta minulla ei ollut tämän kirkkaampaa sinistä. Kaksi muuta vaihtoehtoa olisivat erottuneet vielä huonommin, koska toinen oli niin vaaleaa ja toinen tummaa, että ne sotkeentuisivat mustavalkoiseen vielä helpommin.
Tästä siis tulee sukka ja kuten sinisen raidan kohdalla olevasta violetista apulangasta voi ehkä päätellä, neulon kantapään jälkeenpäin. Tuleepa kokeiltua sitäkin. Kantapäähän en tehnyt kiilaa, koska luin niistä vasta jälkeenpäin (neuloin junassa enkä tietenkään ollut etukäteen tarkistanut, että miten tällainen kantapää edes pitäisi tehdä) ja eivät ne varmaankaan olisi kirjoneuleeseen niin hyvin sopineetkaan. Kirjoneulekuvio on Traditional scandinavian knitting -kirjasta ja siinäkään en halunnut päästä liian helpolla. Kuvion mallikerta on 28 silmukkaa ja reilu 100 kerrosta. Mustavalkoinen lanka on Opalia (olikohan värin nimi mozaik tai jotain sinne päin) ja värilliset jotain jämiä, joista osaa olen värjännyt koolaideilla ja karkkiväreillä. Sukassa on 84 silmukkaa ja neulon 2,5mm puikoilla, mutta silti sukasta tuntuu tulevan minun jalkaani (n. 38-39) sopiva. Minulla on kohta varmaan paljon parittomia omaan jalkaan sopivia sukkia, kun yritän saada pikkuveljille isoja sukkia, mutta saan aikaiseksi vain pieniä. Koska eilen oli vaikeuksia saada kuvia bloggeriin, ehdin neuloa jo sukan melko valmiiksi. Enää puuttuu kärjen silmukointi yhteen ja kantapää.
Työmatkan varrella on kangaskauppa (Vaasassa Minimanin vieressä oleva Tikano). En ole siellä käynyt, mutta viime viikolla huomasin, että siellä on loppuunmyynti. Kävin katsomassa, jos sieltä vaikka löytyisi jotain kivaa, mutta ei silloin sattunut silmiin mitään. Kaupassa on lähinnä verhokankaita, vaikka olen sieltä joskus tehnyt löytöjäkin. Olen jo pitkän aikaa katsonut vanhaa marilaukkuani ja todennut, että tarvitsen uuden, kun neulepuikot tulevat jo läpi ja yhdessä sivussa on reikä. Tänään töistä pyöräillessä mietin laukkua ja muistin vähän ennen kauppaa, että siellähän oli intian puuvillaa. Kävinkin sitä sitten ostamassa ihan kunnolla. Kaikki palat olivat -50%, kankaat -30%, ompelulangat -20% ja taisi muistakin tarvikkeista olla alennuksia. Ostin pari pakanloppua, joten sain ne palahinnalla (olisin muuten ostanut vähemmän) ja sitten pieniä paloja muita. Yhteensä ostin melkein kolme metriä kangasta ja kankaiden väriset ompelulangat. Ajattelin applikoida ja tehdä jotain samantyylistä kuin laukkuvaihdossa.

Sukka

Tällainen sukka siitä sitten tuli (Gentleman's sock with lozenge pattern kirjasta Knitting vintage socks). Ohjeen mukaan koon olisi pitänyt olla USA:n miesten 11 tai 12 eli se vastaisi noin numeroa 45, mutta kun sain sukan valmiiksi ja kokeilin se on vain hieman minulle iso eli ehkä noin kokoa 39-40 (joten tämä sukka ei sittenkään taida päätyä pikkuveljelle vaan jollekin muulle). Tarkistin neuletiheydenkin ja ohjeen mukaan sen olisi pitänyt olla 32s/10cm ja minulla oli noin 33s/10cm, joten ei senkään pitäisi niin paljon vaikuttaa. Sukka on muuten tehty täysin ohjeen mukaan, mutta vartta lyhensin, jotta lanka riitti, ja jätin pois saumasilmukan. Ilmeisesti siis kirjan koot ovat normaalia pienempiä, joten voin jatkossa käyttää isompia puikkoja tai lisätä silmukoita ja mallikertoja, koska oma käsialani on normaalisti muutenkin aika tiukka. Lankana on Regia cotton ja lankaa jäi 50g kerästä pieni nöttönen yli. Lanka oli ihan mukava tuttavuus. Siinä on 41% villaa, 34% puuvillaa ja 25% polyamidia. Puuvillaisuus tuntuu langassa, se ei tunnu ihan niin joustavalta kuin villa, mutta toisaalta puuvilla antaa siihen tietynlaista pehmeyttä. Toinen kerä odottaa, että aloitan parin tälle sukalle. Kokeilin erilaista kärkikavennustakin ja vaikka tuo näyttää omituiselta, se istuu jalkaan tosi hyvin. Kantapääkin tuntuu huomaamattomalta, eli sekin kai istuu sitten aika hyvin (ainakin minun jalkaani paremmin kuin tavallinen). En ole vielä täysin vakuuttunut Vintage socksin malleista, mutta erilaisia ratkaisuja kantapäihin ja kärkikavennuksiin on kiva kokeilla.

Valmistuneita

Sain korvaläppäpannan valmiiksi jo maanantai-iltana ja olen tämän viikon ehtinyt testata sitä työmatkoilla. Ihan hyvin se on pitänyt korvat lämpimänä, mutta eilen aamulla lämpötila oli alle 3 astetta, niin tuuli kylmästi läpi. Voisin ommella sisäpuolelle jotain kangasta. Korvaläpät neuloin pyörönä kaksinkertaisiksi ja pantaosa on yksinkertaista ainaoikeaa. Tämänkin aloitin vasta viime viikonloppuna ja päätinkin tehdä tämän kotona olleesta tummemmasta punaisesta ja jätin vaaleanpunaiset alpakat odottamaan.
Sen jälkeen aloitin vihdoin tekemään ranneketta. Neuloin ensin pitsireunuksen, johon otin ohjeen kirjasta Lace from the attic. Poimin reunasta silmkat ja neuloin joustinta tarpeeksi, koska halusin pitkän. Sitten kavensin toisesta reunasta silmukoita pois ja tein peukaloa varten vielä muutaman kerroksen pyörönä. Lopputulokesen en ole ihan tyytyväinen, koska pitsi on melko iso verrattuna muuhun rannekkeeseen. Eilen junassa ehdin vähän aikaa pitää tätä kädessäkin ja kyllä se sopivasti lämmittää (junassa kun neuloo sen 6h, niin loppumatkasta alkaa ranne olla kipeä).
Tältä se näyttää kädessä. (On muuten vaikeaa ottaa itse omasta kädestään kuvaa.) Pitsin voi jättää kääntämättäkin, jolloin se yltää kyynerpäähän asti. En ole vielä ihan vakuuttunut siitä, mitä iho tykkää tästä. Minulla kun on herkkä atooppinen iho ja se sietää joskus mitä vaan ja joskus ei mitään. Kokeilemalla se kuitenkin selviää ja iän myötä myös iho tuntuu paremmin tottuvan erilaisiin materiaaleihin. Tämä on ehkä liian pitkä jatkuvaan käyttöön, koska huomasin, ettei peukalo tai käsivarsi oikeastaan tarvitse lisälämpöä, mutta ranteen kohdalla se tuntui sopivalta.
Yhteensä näihin meni alpakkaa reilu kerä, arvioin kulutukseksi n. 55g. Seuraavaksi haluaisin tehdä tästä samasta punaisesta alpakasta lisää asusteita ruskean mokkatakin seuraksi, mutta en taida ehtiä. Sitten kaapissa edelleen odottavat viime tammikuussa ostamani harmaat alpakkasilkit, joista olisi tarkoitus tehdä asusteita punaisen villakangastakin kanssa käytettäväksi. Nyt joululahjat ovat ykkösprioriteetilla ja junassa neuloinkin keskeneräisen sukan valmiiksi (paitsi kärjestä pitää vielä silmukoida loput silmukat yhteen). Pitäisi vielä neuloa sille pari ja ainakin kahdet muut villasukat ja yhdet sormikkaat.

Korvaläpät ja lankaa

Sain Zeskalta ihanaa käsinkehrättyä merinovillaa.
Tässä on tulossa korvaläpät.

Prinsessakoru

Uudet (viime viikonlopun ostokset) innostivat pitkästä aikaa helmitöihin ja tämä valmistui tänään. Koruun käytin siis kirsikkakvartsihelmiä. Aloitin korua eilen ja jos olisin arvannut, miten paljon työtä siihen menee, olisin vielä harkinnut aloittamista. Halusin nimittäin kokeilla toistakin ohjetta, mutta enpä nyt viikonlopun aikana enää ehdi. Ohje on Bead&Button June 2006 -lehdestä omilla muokkauksilla tosin. Ohjeessa korun hapsuissa oli käytetty putkihelmiä, mutta minä käytin joka toisessa hapsussa putkihelmiä ja joka toisessa kirsikkakvartsisiruja. Lisäksi laitoin hapsuihin silkkihelmiä kiiltoa ja kimallusta antamaan. Tästä tulikin varsinainen prinsessakoru. Luultavasti annan korun siskolle joululahjaksi, joten onpa taas yksi joululahja valmiina jo nyt.

Yksityiskohta korusta

Helmiä hiuksiin

Hiuslenkit ovat eilisillan tuotoksia. Ohje kirjasta Helmitöiden vuosi.

Valmista osa 2 ja seuraavat suunnitelmat

Sain siis takin vihdoin eilen valmiiksi. Kiire tuli sen kanssa, kun mies vielä sairastui ja se oli pakko saada eilen valmiiksi, että ehtii mukaan, kun itse lähdin tänäaamuna Lappeenrantaan. Virheiltä en välttynyt tälläkään viikolla. Vaikka tarkistin kummalle puolelle napit tulevat ja kummalle napinlävet, nämä menivät silti takissa ensin väärin päin. 90-vuotiaalle ei voi antaa takkia, jossa napinlävet ovat miesten puolella, joten korjasin tämän neulomalla napinlävet toisellekin puolelle ja ompelemalla napit entisten napinläpien päälle. Se onnistui ihan hyvin. Tasku oli taas hieman kireämpi kuin etukappale (neuletiheys muuttui, se alkaa taas palata normaaliksi tiukaksi), mutta sen onnistuin höyryttämään. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Työtä oli paljon kaikkien korjausten kanssa ja takkiin kyllä vielä jäi joitain pieniä huomaamattomia virheitä (olkoot, ainahan käsitöissä on jotain, se on se käden jälki). Vaikka olenkin totaalisen kyllästynyt koko takkiin, näen silti mielessäni samanlaisen itselläni punaisena. Onkohan minulla päässä vikaa?
Seuraavaksi minun pitäisi oikeasti neuloa itselleni korvaläpät (tai joku korvaläpällinen panta) kylmiä aamuja varten pyöräilykypärän kanssa käytettäväksi, mutta aloitin tänä aamuna junassa sukat. Pakko tehdä jotain pään nollausta ensin. Ohje Gentleman's socks with Lozenge Pattern on Nancy Bushin Knitting Vintage Socks kirjasta ja lankana on vaalea siniharmaa Regia cotton. Alunperin en ihastunut erityisemmin malliin, mutta se tuntui sopivan lankaan ja koko tuntui tarpeeksi isolta pikkuveljelle. On oikeasti ihana tehdä vaihtelun vuoksi jotain valmiin ohjeen mukaan, kun ei tarvitse itse laskea mitään vaan voi vaan lukea, mitä seuraavaksi pitää neuloa. Nyt olen tehnyt elämäni ensimmäisen pyöreän eli ranskalaisen kantapään. Tein varresta lyhyemmän, koska ohjeen mukaan olisi tarvittu 3 kerää lankaa ja minulla on kaksi ja muutenkin minusta ohjeen mukaan varsi oli liian pitkä. Toivottavasti tämä riittää pään tyhjennykseksi, että saan suunniteltua ja neulottua myös ne korvaläpät. Haaveilen myös rannekkeesta ja viikko sitten sain siihen jo ideankin, mutta se joutuu valitettavasti vielä odottamaan puikoille pääsyä. Täytyy kyllä ensin toipua eli nukkua, syödä ja muutenkin levätä. Aloitin tässä diplomityötäkin tekemään, että valmistuisinkin joskus, joten neulominen jää todellakin talven aikana vähemmälle (eli ostelen varmaan vaan hirveät kasat lankaa ja pitää hankkia lisää bambuisia sukkapuikkoja, minulla on vain 3-milliset ja niillä on niin hyvä neuloa verrattuna metallisiin).

Valmista

Voi puuh. Ei tällä kertaa enempää. Nyt unille.

Lisäystä

Unohdin lisätä sivupalkkiin ostetun lankamäärän, joten voin samalla kirjoitella muutakin ennen uutta blogipäivitystä.

Ihastuin eilen aivan totaalisesti uuden Magknitsin Honorine-paitaan. Samalta suunnittelijalta on peräisin myös Kepler, joka minulla on jo ennestään kesken. Aloin heti kuumeisesti pohtia, mitä lankoja minulla on varastossa ja mikä sopisi tähän neuleeseen. Ehkä minulla on nyt sininen kausi, kun päädyin lopulta tummansiniseen Garnstudion Silke-Tweediin, jota olen aiemminkin kuolannut (katselin lankakaupassa myös sinisiä lankoja, niiden tavanomaisten punaisten lisäksi). Sitten täytyykin pohtia, mikä väri ja lanka sopisi pitsiraitaan. Tämä malli kaipaa jotain hillitympää väriä, siksi päädyin tummansiniseen. Pitsiraita on neuleessa se juttu, joten se voisi olla selvästi erottuva kirkkaampi tai vaaleampi väri. Pitää tutkia vielä lankavarastoakin tarkemmin, jos sieltä löytyy jotain sopivaa, esimerkiksi joku jämälanka.

Lisäksi mietin myös rannekkeiden neulomista uudesta vaaleanpunaisesta alpakasta. Irkissä neulonta-kanavalla rannekkeet tulivat puheeksi ja sellainen voisi olla hyvä tuohon vasempaan murtuneeseen ranteeseen lämmittämään (varsinkin kun sisällä on metallilevy, joka jää sinne). Oikeastaan haluaisin kirjoneulerannekkeen, mutta koska lankavarastoni on Lappeenrannassa ja itse olen Vaasassa, mietin nyt käytännön toteutusta. Menenkö uudestaan lankakauppaan ostamaan taas lisää lankaa vai odotanko seuraavaa viikonloppua, että menen Lappeenrantaan, varsinkin, kun minulla on siellä sopiva tummanpunainen alpakkajämä? Luultavasti odotan, koska tuskin saisin rannekkeita työn alle ennen ensi viikonloppua ja lankavarastoni tuntuu kasvavan ihan tarpeeksi nopeaa vauhtia muutenkin. Muuten ranne voi hyvin, särkyjä ei ole, nyt on enimmäkseen lihaskipua fysioterapian jäljiltä, mutta hyvin on liikettä tullut lisää. Ranneke voisi ehkä rentouttaa lihaksiakin jumpan jälkeen lämmittämällä.

Ostoksilla

Tänään Vaasassa oli markkinat ja kävin katsomassa, mitä kaikkea siellä on. Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi käynyt torilla ihan oikeilla markkinoilla. Tein löydön: yhdessä kojussa myytiin korukiviä ja koruja. Ostin kivisirunauhoja, jotka aion purkaa ja käytää koruihin. Yksi nauha oli 5e ja pituutta on yhteensä n. 90cm. Nämä tuntuivat halvoilta jo torilla ja vertailu nettikauppoihin osoitti, ettei hinta tosiaan ollut paha. Vaaleanpunainen on kirsikkakvartsia ja tumma on teollinen jäljiltelmä (lasia) nimeltään blue sandstone.
Matka jatkui torilta lankakauppaan. Aamut ovat kylmiä ja korvat kaipaavat lämmikettä. Pyöräilykypärän alle normaalit korvaläppäni eivät mahdu, joten aion neuloa korvaläppäpannan, jonka saa pyöräilykypärän alle. Etsin pehmeää villaa, mutta löysinkin marjapuuron väristä alpakkaa. Yksi kerä olisi varmasti riittänyt, mutta ostin viimeiset kaksi kerää. Toisesta voi tehdä vaikka lapaset (kohta minulla on varmaan miljoona lapassuunnitelmaakin, mutta ei valmiita). Kaupassa oli Regiasta neulottu pieni mallisukka ja väri näytti kivalta (värisävyt sointuivat toisiinsa, ei liian räikeiltä), joten ostin pikkuveljen joululahjasukkiin lankaa.
Kävin vielä kirjakaupassa. Olin jo menossa pois ostettuani kalenterin, niin tämä kirja hyppäsi syliin. Se ei selailun jälkeen enää suostunut irtoamaan käsistä ennen kuin olin ostanut sen. Kirja sisältää jälleen kerran aivan ihania ohjeita ja ideoita. Samoilta tekijöiltä aikaisemmin ilmestynyt Hurmaavat helmityöt minulla jo onkin. Ihastuin kirjaan heti. (Vielä kun löytäisi jostain aikaa helmitöillekin.)
Vihreä takki edistyy, vaikka olenkin löytänyt siitä vaan lisää virheitä (onneksi aika merkityksettömiä, olin mm. kaventanut vahingossa toisessa etukappaleessa yhden silmukan kirjoneuleraidan lopussa ja ihmettelin päätellessä, että miksi tässä on yksi silmukka liian vähän). Ostin takkiin kaupungilta napit, että saan sen ensi viikolla viimeisteltyä. Nyt olen jo ommellut etukappaleet takakappaleeseen. Hihoja pitää vähän pidentää ennen kavennuksia. Haluan saada takin kasaan viikonlopun aikana ja se varmaankin onnistuu. Nyt oikeastaan ihmettelen, että miten monta virhettä voi yleensäkään saada tehtyä yhteen neuleeseen. Tässä on ollut nyt niin monta, että seuraavissa neuleissa ei sitten pitäisi olla yhtään. Odotan jo, että saan takin valmiiksi ja pääsen neulomaan sukkia. Aion silti tämän viikonlopun aikana neuloa myös korvaläppäpannan, koska ensi viikolla aamuisin varmasti sitä tarvitsen. (Ilmeisesti huonojen kuvien syynä on ollut salama, jota en ole osannut käyttää, ehkäpä nyt osaan.)