Tekstit
Nyt tulee pitkä kirjoitus, jossa on paljon kuvia, pelkkää puutarha-asiaa tällä kertaa. 
Kevät alkoi leskenlehdillä, krookuksilla ja sinivuokoilla.
Toissasyksynä istutetut krookukset ovat viihtyneet ilmeisesti hyvin, koska osa kasvaa hyvinkin tiiviissä ryppäissä. Pitäisi selvästi ottaa sivusipulit erilleen ja levittää näitä laajemmalle. 
Krookuspenkkini on etupihan puolella, kiven juuressa. Osa kasvaa nurmikon seassa ja osa kukkapenkissä. Kuvassa väriläiskät ovat niin pieniä, etteivät ne näy kovin kauas, pitänee varmaankin hankkia lisää krookuksia. Tykkään, koska nämä ovat ensimmäiset väriläiskät pihalla, kukkivat ennen muita kasveja. Minulla krookukset ovat hyvin aurinkoisessa paikassa, kukinta ei kestä pitkään, mutta kukinnan mennessä ohi on jo muita kasveja aloitamassa kukintaansa.
Minulla on kaksi sinivuokkoa, joista toisessa oli sekä sinisiä että lähes valkoisia kukkia. Sinivuokot kukkivat pitkään, mutta nyt näiden kukinta alkaa olla ohi.
Ostin muutama viikko sitten orvokeita, jotta pihalla olisi jo jotain väriä.
Nämä väriläiskät tuoksuvat voimakkaasti ja kukkivat runsaasti. Ostin paria eri väriä siinä toivossa, että ne risteytyvät ja siemenistä kasvaa ensi vuonna erilaisia värimuunnoksia.
Tällä hetkellä kukkivat kasvitieteelliset tulppaanit.
Näistä ensimmäisenä avautuivat kelta-valkoiset parvitulppaanit, 
valkoiset hunajan tuoksuiset tulppaanit (tulipa bifloriformis), 
violetit Odalisquet
ja nyt punaiset terttutulppaanit.
Etupihan puoella on tulppaanimeri tammen juurella, vasemmalla parvitulppaaneja ja oikealla terttutulppaaneja.
Takapihan puolella on myös parvitulppaaneja. 
Muutamia muita lajikkeita on vielä nousemassa. Myös ensimmäiset narsissit ovat kukassa.
Alla Irene Copeland.
Viime keväänä ostin pääsiäiseksi ruukun pieniä narsisseja, jotka istutin kukkapenkkiin. Nämä nousivat narsisseista ensimmäisenä, samoihin aikoihin ensimmäisten tulppaanien kanssa.
Samassa penkissä olevat tarhakylmänkukat aukesivat hieman myöhemmin. Tarhakylmänkukat ovat todella upeita, erittäin intensiivisen värisiä. Samassa penkissä on valkoista, siniviolettia ja punaista. 
Punaiset ovat vasta aukeamassa.
Nyt keväällä olen jo vähän saanut puutarhahommia tehtyä. Autotallissa talvisäilytyksessä olleet kasvit ovat muuttaneet lasitetulle terassille (kuin kasvihuoneeseen), jotta ne lähtevät nopeammin kasvuun. Olen saanut pidettyä verenpisarat ja muratit hengissä siellä talven yli. Myös gladiolukset ovat esikasvatuksessa ja lähteneet aika hyvin kasvuun. Vaikka tykkäänkin enemmän laittaa valmiita taimia, olen nyt keväällä kylvänyt paljon siemeniä ja ensimmäiset ovat jo itäneet ja pieniä taimia näkyy monessa paikassa. Osa on ihan kesäkukkia ja osa perennoja. 
En ole aiemmin ollut kovinkaan ruukkukasvien ystävä enkä varsinkaan pelargonian, mutta nyt halusin ehdottomasti hennon vaaleanpunaisen pelargonian. Se näyttää vielä aika yksinäiseltä ulko-oven edustalla, mutta sen seuraksi tulee pari isoa ruukkua, joissa on tuoksuhernettä ja murattia. Tuoksuherneet ovat itäneet ja kasvaneet uskomattoman nopeasti lasitetulla terassilla olevissa ruukuissa. 
Tallin edustalla olevaan tulppaanipenkkiin kylvin ketokukkaseosta, koska paikka on hiekkainen, hyvin kuiva ja paahteinen. Pitää nyt vaan odotella pari vuotta, että ne kasvavat riittävän isoiksi. Tulppaanit ovat ilmeisesti viihtyneet, koska kaikki sieltä näyttävät nousevan tänäkin vuonna, vaikka en ole niitä nostanut ylös.
Talven tuhojakin on, mutta onneksi vähän. Luumupuusta oli syöty pari oksaa, mutta on siinä edelleen silmuja jäljellä. Kuorta oli kuitenkin rungosta ehjä (sen olin suojannut, mutta en tarpeeksi korkealle). Tämä alppiruusu on saanut toiselle puolelle hieman liikaa aurinkoa talvella. Se johtuu siitä, että meillä on maisema muuttunut aika lailla. Talon takana oleva metsä on hakattu pois. 
Osa alppiruusuista (kuvassa keskellä näkyvän ison kiven oikealla puolella) on nyt aivan liian aurinkoisessa paikassa ja pitää siirtää ne uudelleen metsän varjoon. Tähän jäävään penkkiin on jo tilattu kukkia tilalle.
Maisema on tosiaan muuttunut, yllä kuva alppiruusuista oikealle. Siinä on pari ensimmäisenä tehtyä kukkapenkkia. Luulenpa, että saan siirtää nämä kukkapenkit nyt toiseen kohtaan tai laittaa ne uusiksi, mutta se on vasta ehkä seuraavan vuoden homma. Pitää nyt ensin katsoa, miten valon muutos vaikuttaa, lähtevätkö kasvit paremmin kasvuun vanhoista penkeistä.
Tässä on ihan ensimmäiset penkit keskellä näkyvän kiven juurella ja nämä varmaan pitää laittaa uusiksi. Parissa vuodessa on oppinut jo kaikenlaista penkkien perustamisesta ja myös kasveista. Toisaalta tämä on minulle harjoittelua ja tekemällä oppii. Puutarha tuskin tulee ikinä valmiiksi.
Kuva keskeltä takapihaa, nyt on ainakin aurinkoa.
Kuva edellisestä vasemmalle, metsäisempään puoleen päin. 
Tuonne ne alppiruusut muuttavat (lähikuva vähän eri kulmasta). 
Sama hakattu metsänreuna toisesta kuvakulmasta. Aika autiolta näyttää, nyt tarvitaan varmaan lisää kasveja takapihan puolellekin.
Ja vielä yksi kuva metsäisemmästä puolesta. Tuonne metsänreunaan haluaisin jotain katseltavaa, mutta en ole vielä keksinyt mitä. Se on aika kuiva paikka ja taustalla on tumma metsä, niin jotain kontrastia metsälle. 
Ihan siellä metsän reunassa minulla on yksi kukkapenkki, mutta nämä kasvit eivät sopi tälle paikalle ollenkaan. Pitää siirtää nämä muualle ja miettiä tähän jotain muuta. Ehkä joku pensas voisi toimia. Tämä on minusta yksi pihan ongelmakohdista, mutta ei kaikista akuutein, koska nyt tämä ei ole mitenkään ruma, ainoastaan sellainen että jotain puuttuu.
Tällä hetkellä minusta pihan pahimmat ongelmakohdat löytyvät etupihan puolelta. Tallin ja tien väliin jäävä oja on melkoista ryteikköä (leppää, pajua yms. puun taimia, heinikkoa ja kaikkea mahdollista). Puun taimista pitää ensin hankkiutua eroon (Olen jo aloittanut kuorimalla suunnilleen puolet, toinen puoli vielä ja sitten odottaa, että ne kuolevat. Nyt siellä on melkoinen ryteikkö senkin takia, kun osasta oli selvästi puu vaan katkaistu ja nyt on hirveä määrä juurivesoja). Sitten tähän tulee jotain maanpeitekasvia (nyt on mielessä laakakatajaa, sinisävyistä, mutta pitää nyt vielä suunnitella tarkemmin).
Sama paikka, toisesta suunnasta. Tästä suunnasta tullaan meille, joten minusta olisi kiva, että ensimmäisenä ei näy hirveä ryteikkö vaan jotain kaunista. Tuossa kulmalla on unkarin syreeni ja sen viereen voisi laittaa jonkun muunkin pensaan.
Sitten toinen ongelmakohta on etupihan reuna. Nyt tuossa näkyy melkeinpä heinää, mutta sen alla on pyöreistä kivistä tehty kivetys. Tämä reuna menee uusiksi. Senkin takia, että piha on pientä pyöreää kiveä ja siihen tulee varmaankin asfaltti jossain vaiheessa (autojen kanssa helpompi kuin kivet).
Pihalta päin katsottuna näyttää ihan kivalta, mutta tuolla tien puolessa on enemmän kaikkea ylimääräistä (puuntaimia, heinää, leskenlehteä yms.).
Ohdakkeet, näitä kasvaa meillä ihan liian monessa paikassa. Nurmikko on melkein täynnä tätä. Toisaalta nurmikon perustaminen uusiksi on myös listalla, koska nykyisellään se ei kasva kovin hyvin, maa on tiivistä savimaata tai kuivaa ja hiekkaista ja nurmikon alla pitäisi olla multaa. Ongelmakohdat ovat tämän vuoden listalla, ne mitä ehtii ja jaksaa tehdä. (Yksi ongelmakohta muuten näkyy metsänhakkuukohdassa alppiruusuista puhuttaessa. Keskellä nurmikkoa on pyöreä alue, se on tarkoitus raivata siitä pois.)
Sitten pihasuunnitelmiin. Yläkuvassa on etupiha (vanha kuva, kun on lunta näkyvissä). Alla sama eri suunnasta. Etupiha on hiekkainen, kuiva ja paahteinen eikä nurmikko kasva siinä kovin hyvin. Siinä on vuorimäntyä ja ulko-oven lähellä kaksi riippakatajaa. Nurmikon tilalle haluan tähän matalaa kukkaketoa (siemeniä on jo, mutta ei varmaan riittävästi, mutta niitä saa helposti lisää). Haluan myös liuskekivilaatoista polun ovelle.
Takapihan kukkapenkki pitää ehkä myös laittaa uusiksi. Nyt tässä on varjokasveja ja tähän tulee enemmän valoa. Pitää alkuun seurata ja katsoa tarvitseeko tehdä tälle mitään.
Koska minulla on jo suuret suunnitelmat kaikelle muulle, tämä on sitten 10 tai 20 vuoden jälkeen (ehkä).
Takapihan puolella on varjoinen metsäpaikka, salaojat pihalta laskevat tuonne kuoppaan ja se on keväällä täynnä vettä ja kesällä kostea. Tähän saisi tosi upean kosteikkopuutarhan ja lammikon, saniaisia, kurjenmiekkoja, rentukoita ym. kostean paikan kasveja, polku tuonne alas vaikka kiviportailla tai kivetyksellä (tuo on selvästi pihatasoa alempana). 
Tässäkin on yksi mutta, tuo paikka on täynnä vadelmaa ja siitä on tosi hankala päästä eroon. Työtä olisi paljon ja siksipä tämä onkin vasta pitkän ajan päästä oleva suunnitelma, jos ikinä toteutuu. Eiköhän noissa edellisissäkin ole ihan riittävästi tekemistä muutamaksi vuodeksi.
Kevät alkoi leskenlehdillä, krookuksilla ja sinivuokoilla.
Toissasyksynä istutetut krookukset ovat viihtyneet ilmeisesti hyvin, koska osa kasvaa hyvinkin tiiviissä ryppäissä. Pitäisi selvästi ottaa sivusipulit erilleen ja levittää näitä laajemmalle. 
Krookuspenkkini on etupihan puolella, kiven juuressa. Osa kasvaa nurmikon seassa ja osa kukkapenkissä. Kuvassa väriläiskät ovat niin pieniä, etteivät ne näy kovin kauas, pitänee varmaankin hankkia lisää krookuksia. Tykkään, koska nämä ovat ensimmäiset väriläiskät pihalla, kukkivat ennen muita kasveja. Minulla krookukset ovat hyvin aurinkoisessa paikassa, kukinta ei kestä pitkään, mutta kukinnan mennessä ohi on jo muita kasveja aloitamassa kukintaansa.
Minulla on kaksi sinivuokkoa, joista toisessa oli sekä sinisiä että lähes valkoisia kukkia. Sinivuokot kukkivat pitkään, mutta nyt näiden kukinta alkaa olla ohi.
Ostin muutama viikko sitten orvokeita, jotta pihalla olisi jo jotain väriä.
Nämä väriläiskät tuoksuvat voimakkaasti ja kukkivat runsaasti. Ostin paria eri väriä siinä toivossa, että ne risteytyvät ja siemenistä kasvaa ensi vuonna erilaisia värimuunnoksia.
Tällä hetkellä kukkivat kasvitieteelliset tulppaanit.
Näistä ensimmäisenä avautuivat kelta-valkoiset parvitulppaanit, 
valkoiset hunajan tuoksuiset tulppaanit (tulipa bifloriformis), 
violetit Odalisquet
ja nyt punaiset terttutulppaanit.
Etupihan puoella on tulppaanimeri tammen juurella, vasemmalla parvitulppaaneja ja oikealla terttutulppaaneja.
Takapihan puolella on myös parvitulppaaneja. 
Muutamia muita lajikkeita on vielä nousemassa. Myös ensimmäiset narsissit ovat kukassa.
Alla Irene Copeland.
Viime keväänä ostin pääsiäiseksi ruukun pieniä narsisseja, jotka istutin kukkapenkkiin. Nämä nousivat narsisseista ensimmäisenä, samoihin aikoihin ensimmäisten tulppaanien kanssa.
Samassa penkissä olevat tarhakylmänkukat aukesivat hieman myöhemmin. Tarhakylmänkukat ovat todella upeita, erittäin intensiivisen värisiä. Samassa penkissä on valkoista, siniviolettia ja punaista. 
Punaiset ovat vasta aukeamassa.
Nyt keväällä olen jo vähän saanut puutarhahommia tehtyä. Autotallissa talvisäilytyksessä olleet kasvit ovat muuttaneet lasitetulle terassille (kuin kasvihuoneeseen), jotta ne lähtevät nopeammin kasvuun. Olen saanut pidettyä verenpisarat ja muratit hengissä siellä talven yli. Myös gladiolukset ovat esikasvatuksessa ja lähteneet aika hyvin kasvuun. Vaikka tykkäänkin enemmän laittaa valmiita taimia, olen nyt keväällä kylvänyt paljon siemeniä ja ensimmäiset ovat jo itäneet ja pieniä taimia näkyy monessa paikassa. Osa on ihan kesäkukkia ja osa perennoja. 
En ole aiemmin ollut kovinkaan ruukkukasvien ystävä enkä varsinkaan pelargonian, mutta nyt halusin ehdottomasti hennon vaaleanpunaisen pelargonian. Se näyttää vielä aika yksinäiseltä ulko-oven edustalla, mutta sen seuraksi tulee pari isoa ruukkua, joissa on tuoksuhernettä ja murattia. Tuoksuherneet ovat itäneet ja kasvaneet uskomattoman nopeasti lasitetulla terassilla olevissa ruukuissa. 
Tallin edustalla olevaan tulppaanipenkkiin kylvin ketokukkaseosta, koska paikka on hiekkainen, hyvin kuiva ja paahteinen. Pitää nyt vaan odotella pari vuotta, että ne kasvavat riittävän isoiksi. Tulppaanit ovat ilmeisesti viihtyneet, koska kaikki sieltä näyttävät nousevan tänäkin vuonna, vaikka en ole niitä nostanut ylös.
Talven tuhojakin on, mutta onneksi vähän. Luumupuusta oli syöty pari oksaa, mutta on siinä edelleen silmuja jäljellä. Kuorta oli kuitenkin rungosta ehjä (sen olin suojannut, mutta en tarpeeksi korkealle). Tämä alppiruusu on saanut toiselle puolelle hieman liikaa aurinkoa talvella. Se johtuu siitä, että meillä on maisema muuttunut aika lailla. Talon takana oleva metsä on hakattu pois. 
Osa alppiruusuista (kuvassa keskellä näkyvän ison kiven oikealla puolella) on nyt aivan liian aurinkoisessa paikassa ja pitää siirtää ne uudelleen metsän varjoon. Tähän jäävään penkkiin on jo tilattu kukkia tilalle.
Maisema on tosiaan muuttunut, yllä kuva alppiruusuista oikealle. Siinä on pari ensimmäisenä tehtyä kukkapenkkia. Luulenpa, että saan siirtää nämä kukkapenkit nyt toiseen kohtaan tai laittaa ne uusiksi, mutta se on vasta ehkä seuraavan vuoden homma. Pitää nyt ensin katsoa, miten valon muutos vaikuttaa, lähtevätkö kasvit paremmin kasvuun vanhoista penkeistä.
Tässä on ihan ensimmäiset penkit keskellä näkyvän kiven juurella ja nämä varmaan pitää laittaa uusiksi. Parissa vuodessa on oppinut jo kaikenlaista penkkien perustamisesta ja myös kasveista. Toisaalta tämä on minulle harjoittelua ja tekemällä oppii. Puutarha tuskin tulee ikinä valmiiksi.
Kuva keskeltä takapihaa, nyt on ainakin aurinkoa.
Kuva edellisestä vasemmalle, metsäisempään puoleen päin. 
Tuonne ne alppiruusut muuttavat (lähikuva vähän eri kulmasta). 
Sama hakattu metsänreuna toisesta kuvakulmasta. Aika autiolta näyttää, nyt tarvitaan varmaan lisää kasveja takapihan puolellekin.
Ja vielä yksi kuva metsäisemmästä puolesta. Tuonne metsänreunaan haluaisin jotain katseltavaa, mutta en ole vielä keksinyt mitä. Se on aika kuiva paikka ja taustalla on tumma metsä, niin jotain kontrastia metsälle. 
Ihan siellä metsän reunassa minulla on yksi kukkapenkki, mutta nämä kasvit eivät sopi tälle paikalle ollenkaan. Pitää siirtää nämä muualle ja miettiä tähän jotain muuta. Ehkä joku pensas voisi toimia. Tämä on minusta yksi pihan ongelmakohdista, mutta ei kaikista akuutein, koska nyt tämä ei ole mitenkään ruma, ainoastaan sellainen että jotain puuttuu.
Tällä hetkellä minusta pihan pahimmat ongelmakohdat löytyvät etupihan puolelta. Tallin ja tien väliin jäävä oja on melkoista ryteikköä (leppää, pajua yms. puun taimia, heinikkoa ja kaikkea mahdollista). Puun taimista pitää ensin hankkiutua eroon (Olen jo aloittanut kuorimalla suunnilleen puolet, toinen puoli vielä ja sitten odottaa, että ne kuolevat. Nyt siellä on melkoinen ryteikkö senkin takia, kun osasta oli selvästi puu vaan katkaistu ja nyt on hirveä määrä juurivesoja). Sitten tähän tulee jotain maanpeitekasvia (nyt on mielessä laakakatajaa, sinisävyistä, mutta pitää nyt vielä suunnitella tarkemmin).
Sama paikka, toisesta suunnasta. Tästä suunnasta tullaan meille, joten minusta olisi kiva, että ensimmäisenä ei näy hirveä ryteikkö vaan jotain kaunista. Tuossa kulmalla on unkarin syreeni ja sen viereen voisi laittaa jonkun muunkin pensaan.
Sitten toinen ongelmakohta on etupihan reuna. Nyt tuossa näkyy melkeinpä heinää, mutta sen alla on pyöreistä kivistä tehty kivetys. Tämä reuna menee uusiksi. Senkin takia, että piha on pientä pyöreää kiveä ja siihen tulee varmaankin asfaltti jossain vaiheessa (autojen kanssa helpompi kuin kivet).
Pihalta päin katsottuna näyttää ihan kivalta, mutta tuolla tien puolessa on enemmän kaikkea ylimääräistä (puuntaimia, heinää, leskenlehteä yms.).
Ohdakkeet, näitä kasvaa meillä ihan liian monessa paikassa. Nurmikko on melkein täynnä tätä. Toisaalta nurmikon perustaminen uusiksi on myös listalla, koska nykyisellään se ei kasva kovin hyvin, maa on tiivistä savimaata tai kuivaa ja hiekkaista ja nurmikon alla pitäisi olla multaa. Ongelmakohdat ovat tämän vuoden listalla, ne mitä ehtii ja jaksaa tehdä. (Yksi ongelmakohta muuten näkyy metsänhakkuukohdassa alppiruusuista puhuttaessa. Keskellä nurmikkoa on pyöreä alue, se on tarkoitus raivata siitä pois.)
Sitten pihasuunnitelmiin. Yläkuvassa on etupiha (vanha kuva, kun on lunta näkyvissä). Alla sama eri suunnasta. Etupiha on hiekkainen, kuiva ja paahteinen eikä nurmikko kasva siinä kovin hyvin. Siinä on vuorimäntyä ja ulko-oven lähellä kaksi riippakatajaa. Nurmikon tilalle haluan tähän matalaa kukkaketoa (siemeniä on jo, mutta ei varmaan riittävästi, mutta niitä saa helposti lisää). Haluan myös liuskekivilaatoista polun ovelle.
Takapihan kukkapenkki pitää ehkä myös laittaa uusiksi. Nyt tässä on varjokasveja ja tähän tulee enemmän valoa. Pitää alkuun seurata ja katsoa tarvitseeko tehdä tälle mitään.
Koska minulla on jo suuret suunnitelmat kaikelle muulle, tämä on sitten 10 tai 20 vuoden jälkeen (ehkä).
Takapihan puolella on varjoinen metsäpaikka, salaojat pihalta laskevat tuonne kuoppaan ja se on keväällä täynnä vettä ja kesällä kostea. Tähän saisi tosi upean kosteikkopuutarhan ja lammikon, saniaisia, kurjenmiekkoja, rentukoita ym. kostean paikan kasveja, polku tuonne alas vaikka kiviportailla tai kivetyksellä (tuo on selvästi pihatasoa alempana). 
Tässäkin on yksi mutta, tuo paikka on täynnä vadelmaa ja siitä on tosi hankala päästä eroon. Työtä olisi paljon ja siksipä tämä onkin vasta pitkän ajan päästä oleva suunnitelma, jos ikinä toteutuu. Eiköhän noissa edellisissäkin ole ihan riittävästi tekemistä muutamaksi vuodeksi.
