Takaisin alkuun

Kun aloitin himoneulojan uraani, tykkäsin paksuista langoista. Niistä sai valmista nopeasti ja helposti. Sittemmin siirryin pikkuhiljaa entistä ohuempiin ja ohuempiin lankoihin. Samalla tapahtui siirtyminen vaativampiin ja monimutkaisempiin neuleohjeisiin. Jossain vaiheessa aloin myös suunnittelemaan neuleita ihan itse omasta päästä.Nyt olen päätynyt takaisin alkuun. Neuleplääh vaivaa, eikä pitkään aikaan ole valmistunut juuri mitään. Olen kyllä neulonut, mutta aika vähän. Yllättäen vanhasta Teddy-takista on tullut kotona lempineuleeni. Paksuista langoista tehdyt neuleet ovat yleensä minulle liian kuumia ja ennen kahdella Teddy-neuleellani oli käyttöä vain pari kertaa vuodessa, kun olin flunssassa tai muuten viluissani. Uudessa talossa on viileämpää ja paksu, pitkä, lämmin ja pehmeä takki on mukava päällä. Oikeasti haluaisin neuloa jotain ihanaa ja kaunista alpakasta, koska se on yksinkertaisenakin tosi lämmintä (ja alpakkaahan olen hamstrannut jo monen paidallisen verran). Ahdistaa vaan jo valmiiksi ajatus nysväämisestä ja siitä, ettei neule valmistu hetkessä. Nyt tarvitsen jotain täysin aivotonta ja nopeaa neulottavaa.

Ajoin tänään työmatkalla Korian ohi ja siellä oli sopivasti Teddyä alennuksessa kolmea väriä. Pussilankojakin katselin, mutta oli vain liian tummia värejä minulle. Päädyin turkoosiin, koska se oli alennuksessa ja jos se piristäisi. Vaaleanpunaistakin mietin, mutta kaksi muuta Teddy-neulettani ovat kirkkaanpunaisia, joten vaihtelu virkistää.

Nyt minulla on 1 kg turkoosia Teddyä, josta aion tehdä takin korkealla kauluksella. Malli on vielä hakusessa, oma pää ei nyt oikein toimi. Oikeastaan ongelma on se, että oma pää ei suostu suunnittelemaan mitään helppoa ja nopeaa vaan kaikessa pitäisi olla joku juttu. Juuri nyt haluaisin jotain helppoa ja nopeaa enkä säätämistä. Silti varmaan joudun suunnittelemaan itse, jos ei mieleistä mallia löydy. Täytyy vaan yrittää tehdä tarpeeksi yksinkertaista tällä kertaa.