Aikaansaatua

Olo on varsin aikaansaava, kun alkaa listaamaan, mitä kaikkea on tullutkaan tehtyä ihan valmiiksi asti (keskeneräisistä puhumattakaan). Neuloin pitkästä aikaa itselleni jotain. Miehen siskon häät olivat tammikuun alussa ja kaapista onneksi löytyi mahankin kanssa sopiva mekko, mutta uusi huivi piti saada. Mallin tuli olla riittävän helppo ja nopeasti toteutettava, jotta huivi olisi edes teoriassa mahdollista saada valmiiksi määräajassa. Varastosta löytyi useita eri sävyisiä turkooseja lankoja, joista lopulta päädyin kuitenkin ehkä tylsästikin yksiväriseen turkoosiin Blend bamboohon, joka oli mekon väreihin kaikista sopivin ja myöskin vaihtoehdoista paksuin lanka (neuloo nopeasti ja tulee isompi huivi, lämpimämpikin). Malliksi valitsin parista vaihtoehdosta Cascatan, joka olikin riittävän helppo ja nopea neuloa ja silti tosi kiva malli (mietin jopa toisen tekemistä, harvinaista minulta). Huiviin olisin kaivannut vähän lisää pituutta selkään ja ehkä siitä tuli kuitenkin hieman liian leveä, mutta muuten kyllä erittäin onnistunut ja oli häissä riittävän lämmin ja peittävä noista pienistä puutteista huolimatta (myös huivineulan puutteesta huolimatta, sellaista en ehtinyt tehdä). Huivi myös valmistui hyvissä ajoin, sain sen uudenvuodenaattona pääteltyä ja helmet ompelin tammikuun aikana.

Lähikuva helmistä, helmet ovat Preciosa-kristalleja Villihelmestä, Swarowskeja en raaskinut ostaa, olisivat olleet melkein tuplahintaisia (ostin samalla vähän muitakin helmiä, joille on usein käyttöä).

Tein myös kaulakorun ja korvakorut samoista helmistä, nämäkin ovat malliltaan helppoa ja nopeaa eli koruvaijeriin helmien pujotus, solmusuojat puristehelmiin kiinni ja lukon kiinnitys. Korvakorut myös samaan tyyliin, tosin niissä lankana käytin siimaa, koska kristallien reunat olivat aika teräviä ja tavallinen helmityölanka meni jo kerran toisesta poikki ja piti tehdä uusiksi.

Ompelupuolellakin on tapahtunut. A sai myös kylpytakin ja tästä tuli tosi kiva. Malli Ottobrestä ja koko 92cm. Pidensin hihoja ja helmaa, jotta menisi pidempään, mutta helma on silti minusta vähän turhan lyhyt ja hihoissa olisi normaali pituus kuitenkin riittänyt. Pitää tehdä seuraavaan kokoon sitten uudet muutokset, jos sen nyt ehdin ommella kevään aikana. Harmaa bambufrotee Myllymuksuilta ja kivikuvioinen puuvillakangas varastosta. Tarran tilalle etukappaleiden reunaan laitoin nepparin (helpompi ja nopeampi) ja taskut ja vuorin jätin mallista kokonaan pois (helpompaa ja nopeampaa myös). Tämän leikkasin ja ompelin yhdessä illassa, kun mies oli pojan kanssa kylässä ja oikaisin kaikessa, missä vaan pystyin, jotta ehtisin saada takin valmiiksi.

Koska minun piti tuo harmaa frotee tilata Myllymuksuilta erikseen (miehen kylpytakista ei jäänyt jämiksi pieniä tilkkuja isompia palasia), niin tilasinpa samalla muutakin, kun kaupassa sattui olemaan myös ale sopivasti. Vasemmalta ylhäältä alkaen 2-laatuinen vuorineulos, turkoosi huovutettu villafleece (haaveilen ompelevani itselleni takin, ehkä joskus), punaista tencel-trikoota (aivan ihanaa, ei mene käytössä miksikään), skootteri-trikoota ja alareunassa vasemmalta alkaen kuivaliinaneulosta, kuviollista PUL-kangasta ja babyfleeceä kestovaippojen ompelua varten (tarvitaan muutama pieni ja kun A on sen verran hoikka poika, niin pitää varmaan tuunata oma malli, jotta saa sopivan). Laitoin jo itselleni ostokiellon ennen kuin olen ommellut varastosta kankaita pois.

Olen myös saanut valmiiksi parit housut, A:lle (98cm) ja vauvalle (62cm) samanlaiset kesäksi ja A:lle nuo tietty mahtuvat pidempäänkin ja A:lle 92cm nyt käytettäväksi, kun perus-collegehousuja käytetään selvästi eniten. Taaskin helppoa ja nopeaa, näitä on tosi helppo ja nopea ommella saumurilla. Vauva saa tyytyä siihen, että kankaat on valittu isoveljen mukaan ja jämistä ommellaan vauvalle, eipä se pieni vielä vaatteistaan ymmärrä. Muitakin kankaita olen saanut leikattua ja ommeltua, mutta en ihan vielä valmiiksi asti. Nukkuminen on tosin jäänyt vähemmälle, kun on kova polte vaan leikata kankaita ja ommella.

Neulomaan en oikein ehdi, mutta onneksi mummo (siis äitini) auttaa. A sai Pikkugolffarin paidan, malli Leikkipuistoneuleista ja lanka minun varastosta (Schachenmayr nomottan Cotton eco, A:lle sopivaksi havaitussa harmaan sävyssä). Paita on vielä hieman iso, mutta keväällä ja kesällä varmasti mahtuu jo hyvin päälle. Seuraavatkin neulottavat mummolle on pakattu jo kassiin valmiiksi. Tykkään, kun saan tätä kautta A:lle kivoja neuleita, joita en itse ehdi tekemään.

Kuvakuulumisia

Yritin piirtää pojan kanssa kaavoja, kuva kertoo kaiken. (Sain kuitenkin ne kaavat lopulta piirrettyä, kun mies leikki pojan kanssa.)

Mahakuva, rv 18+4. Edellisessäkin raskaudessa maha kasvoi yläkäyrillä koko ajan, en odota tästäkään sen pienempää.

Miten pingotetaan huivi, kun talossa asuu alle 2-vuotias termiitti? Kaapissa piilossa olevaan varapatjaan. (Huivista lisää myöhemmin)

Syksyn aikana

En oikein tiedä, mistä aloittaa. Syksy on mennyt aika pitkälti nukkuessa, A:n kanssa ollessa ja vauvamahaa kasvatellessa, sen takia blogauskin on jäänyt kokonaan. Pahoinvointia ei onneksi ole ollut juurikaan. Uusi tulokas syntyy tämän hetken tiedon mukaan kesäkuun alussa.

Aloitetaan käsityöosuus nyt vaikka lapasista, kun ne ovat vanhimmasta päästä. Neuloin A:lle alkusyksystä useammat lapaset ja tarpeeseen tulivat. Harmaat lapaset on esitelty jo keväällä, ovat olleet syksylläkin kovassa käytössä ja ne alkavat olla jo pienet (toinen on jossain). Siniset on tehty jämälangoista, lanka on Marks&Kattensin Karusellia ja sitäkään ei kulunut juuri mitään. Olisikohan näihin mennyt yhteensä jotain 10-20 g. Siniset ovat vähän isommat ja ovat edelleen sopivat. Ne ovat riittävän ohuet, jotta mahtuvat kovilla pakkasilla rukkasten alle.

Tein A:lle myös huovutetut hahtuvalapaset, koska halusin paksummatkin lapaset rukkasten lisäksi. Nämä ovat yksinkertaisesta hahtuvasta, hahtuvaa meni muistaakseni noin 30 g. Peukaloita jatkoin toisella hahtuvajämällä ja kärkeä jouduin jatkamaan ihan vähän villatopsilla, kun halusin molemmista suunnilleen samanväriset ja turkoosia topsia löytyi varastosta. Yllä kuva ennen huovutusta, lapastet mahtuivat minulle.

Kuva huovutuksen jälkeen, lapaset kävivät pesukoneessa huopumassa kolme kertaa, ennen kuin tuli sopivat. Peukalot ovat vähän turhan pitkät, mutta tietääpä seuraavissa sitten. Nämä olivat syksyn kurakeleillä hyvät, vaikka kastuivatkin vähän, niin kädet pysyivät lämpimänä paremmin kuin rukkasissa.

Kun en ole itse ehtinyt neuloa kovin paljon, niin mummo (äitini) on onneksi auttanut. A sai uuden villahaalarin täksi talveksi. Langat ovat minun varastosta (sopivaa langankulutusta myös samalla). Viime talven villavaatteet mahtuivat vielä syksyllä, mutta eivät varmaan enää mahdu. Tämä haalari on vielä vähän reilu, joten mahtuu ehkä vielä ensi syksynäkin.

Syksyllä äitini ja veljeni olivat pari päivää kylässä syysloman aikaan ja ehdin vähän ommellakin siinä välissä. Yllä aika tuoreita kuvia (joulun aikaan otettuja) bodeista käytössä. Kuvista huomaa, että A:sta on tullut jo aika iso poika. Alla taas kaikki syksyn aikana ompelemani bodyt.

Nämä olen leikannut jo ajat sitten (joskus viime keväänä) ja vasta syksyllä sain aikaiseksi ommella. Vasemman reunan kaksi reunimmaisinta ovat jo liian pieniä (86cm), sininen autobody on onneksi riittävän iso ja mahtuu vielä, vaikka onkin 86 cm ja sen kokoiset vaatteet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo pieniä. Oikean reunan kaksi viimeistä sen sijaan mahtuvat vielä jonkun aikaa, ne ovat kokoa 92 cm. Kankaat ovat Myllymuksuilta (taas kerran), turkoosi on lycratrikoota (aika ohutta), punainen ja ruskea ovat tencel-trikoota (punaiset jämät jäivät imetyspaidasta) ja sininen autokangas bambukuvioneulosta. Turkoosit kirjavat kaitaleet ovat kaapista löytynyttä jämäkangasta (ikivanha interlock-neulos, jonka olen itse värjännyt turkoosiksi). Tencel-trikoo on tuon bambukankaan ohella yksi suosikkini tällä hetkellä. Itse ommeltu imetyspaita oli ahkerassa käytössä ja kesti tosi hyvin pesua ja käyttöä, kangas ei ole edes nyppyyntynyt. Bambukangas taas vähän nyppyyntyy käytössä, mutta se on muuten niin pehmeää ja mukavaa (ja kivat kuviot myös), että tykkään siitä.

Muuta ommeltua ovat sitten Tutan potkuhousut, joista muunsin resorilliset yöpukuhousut. Näitä valmistui pari muutakin kappaletta, mutta niistä ei ole kuvia. Potkuosasta ompelin tulevalle vauvalle tumput ensimmäisten viikkojen ajaksi. A:lla oli tuollaisia kangastumppuja käsissä ja ne olivat tosi käteviä. Pitää tehdä näitä jämäkankaista vielä muutamat lisää, kun niitä kuitenkin pitää vaihtaa useamman kerran päivässä. Kypärämyssynkin sain ommeltua, kangas on jälleen kerran Myllymuksuilta, bambuinterlock-neulosta, joka jäi yli miehen boksereista. Ihanan pehmeää ja sopii hyvin A:n uuden talvihatun kanssa.

A:n uusi talvihattu on teetetty mittojen mukaan. Itse neuloin siihen lisäksi valkoisen resorireunuksen ja nauhat. Tykkään ja taatusti ei tule samanlaista vastaan. Tästä olen saanut kommenttia, että olisinhan itsekin osannut tuollaisen tehdä. Varmaan olisinkin, mutta montako yritystä olisi tarvinnut, jotta olisi tullut juuri sopiva ja mielelläni myös tuen käsityöyrittäjää. Sitä paitsi, millä aikaa olisin sen tehnyt, kun nytkin syksy meni lähinnä nukkuessa. Ainakin tämän sai sopivasti talvipakkasille käyttöön. Kaulurista piti ensin tulla neulottu kypärämyssy, mutta kun kypäräosuus alkoi näyttää liian pieneltä, purin sen ja jatkoin resorista kaulurin. Tuli ihan hyvä, aika tiukka, mutta kovilla pakkasilla tarpeen, tämän saa sopivasti ylös niskaan ja leuan päälle lämmittämään. Lankana Lucca superwash, samaa kuin vihreissä lapasissa. Lankaa jäi vielä ihan pieni nöttönen, kulutus ehkä 25g.

Kuva hatusta käytössä, sopii hyvin talvihaalarin kanssa.

Syksyn kangasostokset ovat tässä. Yläreunan kankaat Myllymuksuilta ja alareunan kankaat Ottobren etsykaupasta. Yläreunassa vasemmalta lähtien merinointerlock-neulosta (2. laatua oli sopivasti tarjolla), merinovillaribbiä (tämä oli poistossa, samaa väriä on jo varastossa valmiiksi), kuviollista tencel-trikoota, autokuvioista velouria ja vaaleansinistä bambufroteeta (minulle kylpytakiksi, miehen kylpytakki kun valmistui jo joulun aikoihin). Ostin myös beigen bambufroteen miehen kylpytakkia varten, mutta se on jo ommeltu. Alareunan monsteriautokankaat ovat interlock-neulosta ja raidallinen kangas perustrikoota, näitä ajattelin A:n yöpukukankaiksi, mutta sopivathan nämä muuhunkin.

Turkoosista merinointerlockista ompelin jo itselleni villahousut. Sain ne sopivasti valmiiksi juuri ennen kovia pakkasia, tarvetta olikin. Aiemmin syksyllä jo kaipasin itselleni ohuita villahousuja, joten 2-laatuinen kangas tuli kuin tilauksesta. Omissa villahousuissa kun ei pieni neulavirhe haittaa. Ompelin kankaasta myös masutuubin, mutta siitä ei ole kuvaa. Siitä tuli kuitenkin turhan leveä, joten pujotin yläreunaan kuminauhan, niin se pysyy päällä. Hyvin sekin on lämmittänyt masua ja tissejä kovilla pakkasilla (se on niin pitkä, että saa tarvittaessa vedettyä tissienkin yli, kun maha ei ole vielä kovin iso). Kuvasta näkyy jo vähän mahaakin.

Sitten kaikkea muuta sekalaista tältä syksyltä. Yllä kuva neulotusta bodysta päällä. Tykkään mallista tosi paljon, sopii hyvin A:lle, mutta kun A on sellainen kuumakalle, niin eipä tätä ole juuri tarvinnut käyttää.

Syksyllä värjäsin myös lankaa. Tylsä sininen Baby alpaca muuttui jännäksi sinivihreäksi alpakaksi. Onnistuin jopa saamaan näistä lähes samanvärisiä. Jospa joskus saisin näistäkin neulottua itselleni takin.

Oma ruokavalio on mennyt myös uusiksi (A on superallerginen). Ei se mikään yllätys ollut, että imetysdieetin loputtua minulle ei välttämättä kaikki normaalit ruuat sovi, koska pieniä oireita on ollut aina. (On muuten melkoisen hankalaa löytää normiruokavaliosta ne, jotka eivät sovi, varsinkin kun on sopimattomia ruoka-aineita on useita. Vieläkin on aika paljon testaamatta, mutta muuten alkaa olla jo aika hyvin sopivat löytyneet, ainakin iho on parantunut ja muut oireet helpottaneet.) Speltti tuntuu sopivan, mutta tavalliset viljat eivät (rajoitteita on kyllä paljon muitakin kuin viljat), joten A:n kanssa leivottiin minulle spelttipipareita jouluksi. Näistä tuli tosi hyviä, teen toistekin. Ohje on Jaapalta, minulle soveltuvaksi muokattuna (jauhot ja mausteet). Luulenpa, että jatkossa tulee blogattua silloin tällöin erityisruokavalioaiheisia juttuja myös (testattuna on jo amerikkalaistyylisiä aamiaispannukakkuja, jotka onnistuivat yli odotusten).