Vihdoin saan aikaiseksi blogata jotain valmistuneita töitä. Innostuin kesällä pitkästä aikaa ompelemaan, ainakin vähän. Miehen puolelta oli yhdet hautajaiset eikä vaatekaapista löytynyt mitään sopivaa. Ompelin tummansinisen hyvin yksinkertaisen pellavamekon, joka olikin sopiva vaate kesähelteille (hautajaiset osuivat juuri niihin pahimpiin kesähelteisiin, tosin sitä jatkui sitten koko kesä). Valitettavasti saatte nyt vaan kuvitella miltä mekko näyttää päällä. Sovitin sitä ja ihme kyllä se mahtui mahan kanssa myös (mekko on leikattu täysvinoon, joten se muotoutuu aika hyvin vartalon mukaan), mutta en saanut siitä kuvia eikä mies ollut auttamassa kuvaamisessa.
Halusin jotain hautajaisiin sopivaa, kallaahan pidetään jossain määrin hautajaiskukkana (vaikka se sopii moneen muuhunkin tilaisuuteen, myös häihin). Siitä se idea sitten lähti. Ensin tein kallan soveltaen jotain löytämääni ohjetta (en muista enää ollenkaan mitä, luultavasti jostain omistamastani helmikirjasta) ja kiinnitin sen peyoteputkeen (josta riipuksen saa kiinnitettyä koruun). Kallaan on käytetty siemenhelmiä, 11/o koon valkoisia silkkihelmiä ja 15/o koon hopeisia. Sitten pujotin siimaan tummansinisiä kissansilmähelmiä, kivijäljitelmähelmiä (kultakivi / goldstone) ja hopeisia siemenhelmiä ja keskelle laitoin kallan.Helteiden takia oli tarvetta myös uudelle kesähameelle. Kaapista löytyi onneksi sopivasti pinkkiä pellavaa ja siitä tuli muistaakseni yhdessä illassa sopiva hame (oli kiire saada seuraavaksi päiväksi jotain sopivaa päälle). Kaikki tarvikkeetkin löytyivät valmiiksi varastosta, myös itsetehty massanappi.
Seuraavat valmistuneet ovat hieman tuoreempia. Ostin Sanna Vatasen Jämälankankirjan (Neulo. Virkkaa. Kirjo. Jämälangasta!) ja ihastuin moniin ideoihin ja ohjeisiin (tosin osa ei ollut sitten yhtään mieleen). Ensimmäisenä toteutuseen pääsi raitapaita vauvalle. Puuvillajämiä on varastossa vielä vaikka kuinka, joten teen varmaan lisääkin isompia kokoja. Harmi vaan tuo kelta-oranssi-vihreä väriä vaihtava jämä pääsi jo loppumaan, se on tosi hauska tuon vihreän kanssa.
Sitten sain päähäni neuloa vauvalle Grinascon merinosilkistä hatun ja pienet tumput ihan ensimmäisiksi viikoiksi. Valkoinen jämä riitti juuri ja juuri näihin, sukkia ei siitä enää saanut eikä edes kiinnitysnauhoja hattuun (pitää keksiä siihen jotain muuta, ehkä silkkinauhaa). Alkoi kyllä tuntua hullulta jo siinä vaiheessa, kun hatussa aloitin luomalla 94 s (sovelsin Top down bonnetin ohjetta ja se aloitetaan päälaelta). Silmukkamäärä lisääntyi koko ajan enkä laskenut, paljonko silmukoita lopulta oli. Reunuksen pitsin sain neuloa moneen kertaan uusiksi, ennen kuin sain tehtyä sellaisen, että lanka riitti ja se ei lörpöttänyt, mutta kun on pakko saada pitsi, niin piti vaan purkaa ja neuloa. Tumput olivat onneksi helpommat, ihan aivotonta posottamista vaan. Puikot olivat ehkä 1,5 mm tai 1,75 mm, en muista. No, hyvät tuli kuitenkin. Tumput on siis tarkoitettu ihan ensimmäisille viikoille suojaamaan, ettei vauva raavi itseään.
Vauvalle on valmiina vielä lisää villavaatteita, sukat, lapaset ja pipo. Pipon malli on Sweet baby cap (kokeilin vaihteeksi jotain muuta mallia siksakpipon ja Top down bonnetin lisäksi). Lankana näissä on harmaa Luccan jämä, jota jäi vieläkin yli (kului ehkä 30 g).Maha kasvaa ja itsellekin on pitänyt tehdä vaatteita sekä neuloen että ommellen. (Älkää välittäkö kuvan tyhmästä ilmeestä, silmät menevät AINA kiinni salaman kanssa.)Vahingossa jopa sattui olemaan alla itse ommeltu violetti äitiyspaita, joten sekin on nyt kuvattu. Kaavat jostain Suuren käsityön numerosta. Paitoja olen ommellut jo kaksi ja kaksi on valmiiksi leikattuna odottamassa ompelua. Tosi helppo malli ja 1,5 m trikoota riittää hyvin (eli jos ei työlleen laske hintaa, niin paita ei maksa paljoa, hyvälaatuistakin trikoota saa aika halvalla).
Mutta itse asiaan, tässä piti esitellä neulottua liiviä. Malli on Kaze (ravelrystä) ja lanka on Patonsin Classic merino wool, jota minulla oli sopivasti 4 kerää varastossa (= 400g, riitti hyvin). Tuli tosi hyvä, tykkään! Ohjeesta poiketen neuloin liivin yhtenä kappaleena (ei sivusaumoja) ja lisäsin siihen nauhat, joilla liivin saa sidottua kiinni. Tässä on mahalla tilaa kasvaa ja tämä on täysin käyttökelpoinen pienemmänkin mahan kanssa myöhemmin. Sain tämän eilen valmiiksi ja heti piti laittaa töihin päälle ja hyvin toimii.
Joku kuitenkin kysyy, niin nyt on viikko 27, että kyllä tuo maha tuosta vielä kasvaa...Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä jouluvaihtopaketti. Osallistuin Ravelryn suomalaisten jouluvaihtoon. Paketin avasin vasta aattona. Paketista löytyi ensin farkkuinen pieni kassi, joka oli sullottu täyteen lankaa, Katian Merino softia ja Manosin Silk blendiä. Molemmat ovat minulle uusia tuttavuuksia, vaikka Silk blendiä olenkin jossain päässyt hiplaamaan. Ihania lankoja, tykkään! Kiitos Hanna!